X
SULJE MAINOS
Joe Biden ja Vladimir Putin. (Photos by Eric BARADAT and Pavel Golovkin / various sources / AFP) - LEHTIKUVA / AFP)

”Venäjän ja USA:n suhteet eivät voi kuin huonontua”

Katteettoman optimismin aika on professori James Goldgeierin mukaan vihdoin takanapäin.

Vaikka Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat erittäin jännitteiset jo nyt, käännettä parempaan on amerikkalaisprofessori James Goldgeierin mielestä turha haikailla.

Maiden linjat ovat hänen mukaansa käytännössä yhteen sovittamattomat: USA uskoo demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja Itä-Euroopan turvallisuuden edistävän alueellista vakautta, kun taas presidentti Vladimir Putin pitää demokratiakehitystä uhkana ja naapurimaiden heikkoutta Venäjän etujen mukaisena.

Jotta maiden suhteet voisivat aidosti parantua, Yhdysvaltojen olisi hyväksyttävä Venäjän etupiirivaatimukset tai Kremlin todettava, että demokratian vahvistuminen ja naapurimaiden täysi suvereniteetti eivät loukkaakaan Venäjän kansallisia intressejä, American University -yliopiston kansainvälisen politiikan professorina toimiva Goldgeier sanoo Foreign Affairs -lehdessä.

Kumpikaan vaihtoehto tuskin toteutuu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, sillä presidentti Joe Biden on palauttanut demokratian tukemisen Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskiöön eikä Putin arvatenkaan lakkaa pelkäämästä suvereeneja naapureita.

Pettymyksiä pettymysten perään

Neuvostoliiton romahdettua Yhdysvaltain presidentit ovat Goldgeierin mukaan suhtautuneet kukin vuorollaan toiveikkaasti maansa Venäjä-suhteen näkymiin.

– Vuonna 1993 Bill Clinton päätti tukea Boris Jeltsiniä USA:n ja Venäjän suhteiden kannalta parhaana vaihtoehtona. Kahdeksan vuotta myöhemmin George W. Bush katsoi Putinia silmiin ja uskoi nähneensä Venäjän presidentin sieluun, Goldgeier muistuttaa.

Barack Obama astui vuonna 2009 virkaansa pyrkien luomaan uuden alun USA:n ja Venäjän suhteille yhdessä silloisen virkaveljensä Dmitri Medvedevin kanssa. Kahdeksan vuoden kuluttua Donald Trump aloitti presidenttikautensa Venäjän vaalisekaantumisen varjossa, mutta näytti uskovan, mitä Putin hänelle sanoi.

Niin Clinton ja Bush kuin Obama ja Trump joutuivat sittemmin katkerasti pettymään, sillä heidän optimistisista pyrkimyksistään huolimatta Venäjä kehittyi kaiken aikaa autoritaarisempaan ja aggressiivisempaan suuntaan. Bidenin aloittaessa kautensa katteeton optimismi on Valkoisesta talosta vihdoin väistynyt.

– Paremmat suhteet toiseen valtioon eivät koskaan ole päämäärä sinänsä, vaan pikemminkin keino edistää kansallisia intressejä. Tällä hetkellä Yhdysvallat ja Venäjä määrittelevät omat intressinsä hyvin eri tavoin, Goldgeier toteaa.

Strategisia ydinaseita koskevista rajoitussopimuksista maat saattavat hänen mukaansa kyetä neuvottelemaan, mutta minkäänlaista yleisempää lähentymistä ei maiden välillä ole pitkään aikaan odotettavissa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt