Sotilaat seuraavat Venäjän konetta Naton harjoituksen aikana Norjassa. LEHTIKUVA / AFP

Venäjän diplomaatti Suomessa: Natosta pitää olla huolissaan

Alexander Gremitskikhin mukaan Naton aikeet voivat muuttua.

Venäjän Turun pääkonsuli Alexander Gremitskikh soimaa Naton itäistä laajentumista Turun yliopiston sivuilla julkaistussa Baltic Rim Economies -lehden artikkelissaan. Hän toistaa kirjoituksessaan tutun ja monesti kiistetyn venäläistulkinnan, jonka mukaan länsimaat sitoutuivat kylmän sodan lopussa siihen, ettei Nato laajene Saksasta itään.

– Seurasi useita Naton laajentumisen kierroksia ja prosessi on yhä käynnissä. On pidettävä mielessä, ettei Nato ole vain kivoja ”perhepotretteja” huippukokouksissa vaan ennen kaikkea mahtava sotilaskone. Ja se on liikkunut järjestään lähemmäs Venäjää, Alexander Gremitskikh kirjoittaa.

– Voidaan sanoa, ettei puolustusliitto koskaan aikonut olla uhka. Mutta aikeet voivat muuttua – kuten yllä näemme. Realiteeteilla on merkitystä, ja niiden perusteella on kaikki syy olla vakavasti huolissaan. Muun muassa Naton valmius käyttää sotilaallista voimaa tulisi ottaa huomioon, hän jatkaa.

Alexander Gremitskikhin mukaan Venäjän, Naton ja myös Etyj:n korkealla tasolla sovittiin aikanaan yhteistyöstä rauhan ja vakauden luomiseksi sekä siitä, että ”turvallisuus olisi jakamatonta ja tasa-arvoista kaikille, eikä kukaan yrittäisi taata omaa turvallisuuttaan muiden turvallisuuden kustannuksella”.

– Tätä yhteisymmärrystä ei pantu toimeen Naton salatun agendan vuoksi. Puolustusliitto jatkoi työtään rakentaakseen turvallisuudessa Nato-keskisen Euroopan, ja saavuttaakseen kiistämättömän poliittisen valta-aseman ja sotilaallisen ylivoiman.

Pääkonsulin mukaan tämä politiikka on nyt saanut ”liioiteltuja muotoja”.

– Puolustusliitto pyrkii hallitsevaksi ”legitimiteetin lähteeksi”. Markkinoitu ”sääntöperusteisen järjestyksen” käsite on tästä hälyttävä merkki, Gremitskikh sanoo.

Hän näkee sääntöperusteisen järjestyksen merkitsevän sitä, että rajattu ryhmä valtioita sanelee sääntöjä muille.

– Nämä säännöt voivat muuttua milloin tahansa riippuen tämän ryhmän tarpeista kulloisessakin tilanteessa. Tämän ”järjestyksen” ajatellaan korvaavan yleisesti tunnustetut kansainvälisen lain säännöt ja oikean yhteistyön edustuksellisissa kansainvälisissä formaateissa kuten ennen kaikkea YK:ssa.

Alexander Gremitskikhin mukaan Nato on odottanut tilaisuutta ”työntää Venäjä sivuun”. Ukrainan sota tarjosi hänen mukaansa tähän tervetulleen mahdollisuuden.

– Sitä käytettiin tekosyynä sille, että Nato palasi avoimesti sen alkuperäiseen tehtävään: Venäjän hillitsemiseen. Puolustusliitto vain korjasi kurssiaan Venäjän syrjäyttämiseksi. Keksitty ”Venäjän uhka” oli sopiva, mutta valheellinen selitys.

Venäläisdiplomaatti syyttää Naton rikkoneen Venäjän kanssa vuonna 1997 solmittua sopimusta ja koonneen vuodesta 2014 huomattavasti sotilasvoimaa Venäjän rajojen lähelle muun muassa Baltiassa. Ukrainan sota alkoi Krimin miehityksestä alkuvuonna 2014.

Alexander Gremitskikhin mukaan Venäjän vastatoimet ovat olleet tasapainoisia ja ne on tehty valtion omalla alueella. Hän vaatii puolustusliittoa jatkamaan vuonna 2014 päätettyä sotilasasiantuntijatason dialogia.

– Venäjä ei ole vienyt rajojaan kohti Natoa vaan päinvastoin. Kuka tässä on uhka ja kenelle?

LUE MYÖS:
Venäjä keksi suuren Nato-valheen – tällainen on totuus

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt