Verkkouutiset

Boris Gryzlovista on tulossa neljän vuoden kuluessa jo maansa neljäs Valko-Venäjän-suurlähettiläs. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Venäjältä uusi lähettiläs Minskiin – ”paljastava valinta”

Suurlähettiläsnimitys saattaa Brian Whitmoren mukaan kieliä Venäjän presidentin imperialistisesta missiosta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän presidentti Vladimir Putin on viime aikoina vaihtanut maansa suurlähettiläitä Valko-Venäjällä varsin tiuhaan tahtiin, ja seuraavaa nimitystä voidaan amerikkalaistutkija Brian Whitmoren mukaan odottaa minä päivänä hyvänsä.

Mediatietojen mukaan Yhtenäinen Venäjä -puolueen puheenjohtajasta Boris Gryzlovista olisi tulossa neljän vuoden kuluessa jo maansa neljäs Valko-Venäjän-suurlähettiläs. Gryzlov on Vladimir Putinin pitkäaikainen kätyri ja raskaan sarjan poliitikko, joka on aiemmin toiminut Venäjän sisäministerinä ja parlamentin puhemiehenä, apulaisprofessori Whitmore kertoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Jos nimitys vahvistuu, se on Whitmoren mukaan omiaan korostamaan Valko-Venäjän kasvavaa painoarvoa Moskovan strategisessa ajattelussa.

– Gryzlovin kaltaisen Putinin lähipiiriin lukeutuvan korkean tason hahmon, vieläpä Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin Nikolai Patruševin luokkatoverin ja ystävän, nimittäminen viittaisi siihen, että Valko-Venäjän pehmeään sulauttamiseen tähtäävä politiikka on saavuttamassa kriittisen pisteensä, ellei peräti loppuratkaisunsa, hän sanoo.

Mahdollisia vaihtoehtoja ovat hänen mukaansa Valko-Venäjän tasavallan liittäminen täysin Venäjän federaatioon, ”syvä integraatio” tai maan säilyminen muodollisesti itsenäisenä yksinomaan venäjämielisistä edustajista koottavan parlamentin johdolla.

Neuvostoliiton jalanjäljillä

Samankaltaista huomiota herätti Whitmoren mukaan viimeksi entisen KGB-upseerin Mihail Babitšin nimitys Minskin-suurlähettilääksi elokuussa 2018. Pari vuotta aiemmin Putin oli yrittänyt lähettää Babitšin suurlähettilääksi Ukrainaan, mutta Ukraina oli torjunut hänen nimityksensä arvioituaan, että tarkoituksena oli vain kärjistää maiden välisiä suhteita entisestään.

Minskissä pahamaineinen Babitš ehti toimia alle vuoden ennen kuin hänet kutsuttiin takaisin Moskovaan. Lyhyeksi jääneen pestin taustalla olivat hänen kovat otteensa, joita jopa Kreml alkoi lopulta pitää omien tavoitteidensa kannalta vahingollisina.

Gryzlovin todennäköiseltä vaikuttava nimitys sijoittuu Whitmoren mukaan ajankohtaan, jolloin Valko-Venäjä valmistelee helmikuussa järjestettävää kansanäänestystä uudesta perustuslaista. Gryzlovin päätehtävänä saattaakin olla vaikuttaminen kampanjan kulkuun ja siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu.

– Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta vuonna 1922 tapahtuneesta Neuvostoliiton perustamisesta. Gryzlovin nimitys Venäjän kenties viimeiseksi lähettilääksi Minskiin viittaa siihen, että Putin aikoo juhlistaa merkkivuotta kokoamalla osan vanhasta imperiumista takaisin yhteen. Kun lännen edustajat valmistautuvat käymään turvallisuutta koskevia neuvotteluja Putinin kanssa, heidän onkin syytä pitää mielessään Kremlin itsevaltiaan imperialistiset tavoitteet, Whitmore toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)