Presidentti Vladimir Putinin hallinnon tavoitteena on luoda Venäjälle pysyvä asema johtavana suurvaltana. Tämä pyrkimys on määritellyt Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa siitä alkaen, kun Putin vuonna 2012 palasi neljä vuotta kestäneen pääministeriytensä jälkeen takaisin Kremlin ykköspaikalle. Kansalaiset sen sijaan suhtautuvat maansa poliittisen johdon suurvalta-ambitioihin yhä penseämmin, Britannian entinen Moskovan-suurlähettiläs Sir Andrew Wood arvioi.
Täydellinen epätietoisuus siitä, mikä Venäjää Putinin meneillään olevan kauden päätyttyä vuonna 2024 odottaa, on Woodin mukaan omiaan kohdistamaan ihmisten huomion ensisijaisesti kotimaisiin kysymyksiin.
– Putinin vallanperimyksessä – milloin se sitten toteutuukaan – ei ole kyse vain henkilöstä, vaan myös siitä, mitä hänen tai heidän pitäisi tehdä johtaessaan Venäjän tulevaisuutta, Wood sanoo arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa kommentissaan.
Hän ei näe viitteitä siitä, että Venäjän kutistuva päätöksentekijöiden joukko olisi kiinnostunut arvioimaan uudelleen maan kukoistuksen kannalta välttämättömiä taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Tämän seurauksena Putinin valtakautta leimannut ilmapiiri on käymässä yhä tukahduttavammaksi.
Sir Andrew Wood toimi maansa suurlähettiläänä Moskovassa 1995–2000 ja Jugoslaviassa 1985–89. Pitkällä diplomaattiurallaan hän oli palvellut Neuvostoliitossa myös vuosina 1964–66 ja 1979–82. Jäätyään eläkkeelle ulkoasiainhallinnosta hän on tutkinut Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa Chatham Housessa sekä konsultoinut yrityksiä, joilla on intressejä Venäjällä.
Usko on lopahtanut
Krimin niemimaan anastaminen Ukrainalta vuonna 2014 kiihotti aluksi monet venäläiset suuren isänmaallisen innostuksen ja suurvaltauhon valtaan. Kun kansalaisten reaaliansiot ovat sen jälkeen laskeneet 11–14 prosentilla, heidän luottamuksensa hallitukseen ja Venäjän muihin instituutioihin on Woodin mukaan laskenut alimmilleen sitten vuoden 2002.
Myös luottamus Putiniin henkilökohtaisesti on vajonnut 60:stä 39:een prosenttiin. Yhä useampi venäläinen nyt myös katsoo Putinin olevan vastuussa maata koettelevien ongelmien koko kirjosta.
– Seuraukset ovat selvät: Putinin ja hänen hallintonsa olisi syytä olla huolissaan venäläisten ihmisten intresseistä, mutta eivät he sitä ole, Wood toteaa.
Presidentti Putin vaikuttaa hänen mukaansa edelleen olettavan, että Venäjän bruttokansantuote palaa 4–5 prosentin vuotuiselle kasvu-uralle.
– Harva – jos kukaan – odottaa niin tapahtuvan. Tälle vuodelle ajoitettu arvonlisäveron nosto muun muassa eräiden ”kansallisten projektien” rahoittamiseksi tulee päinvastoin heikentämään niiden tavallisten venäläisten elinoloja, joilla ei ole mielestään enää nytkään varaa elää normaaliksi mieltämäänsä elämää.
Venäläisten keskuudessa onkin Woodin mukaan levinnyt laajalle ärtynyt pettymys, eikä taloudellista ja poliittista tulevaisuuden uskoa juuri enää ole.
