Neuvostoliiton viimeinen johtaja, uudistusmielinen Mihail Gorbatshov halusi brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan James Sherrin mukaan muuttaa maataan peruuttamattomalla tavalla. Venäjän presidentti Vladimir Putin kokee hänen mukaansa Gorbatshovin aikaa kohtaan kaunaa ja katkeruutta ja pyrkii kumoamaan viimeisetkin rippeet siitä, mitä tämä tavoitteli.
Naton laajentuminen, Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle ja joulukuussa lakkautetun, Neuvostoliiton hirmutekoja dokumentoineen Memorial-järjestön toiminta ovatkin Sherrin mukaan Putinin silmissä kaikki yhtä kokonaisuutta, joka uhkaa Venäjää. Nyt Putin on edennyt hänen mukaansa pisteeseen, jossa vaakalaudalla ovat koko Euroopan vakaus ja rauha.
– Jos Venäjän ”vaatimuksiin” suostuttaisiin, ne romuttaisivat Euroopan turvallisuuden sellaisena kuin me sen tunnemme, Sherr kirjoittaa Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) julkaisemassa artikkelissa.
– Tyly tosiasia – ei uusi, mutta nyt väistämätön – on se, että Venäjän tavoitteet eivät rajoitu Ukrainaan, vaan ne koskevat koko sitä normatiivista turvallisuusjärjestelmää, joka on Pariisin julistuksen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen luotu, hän sanoo.
Kyse on Sherrin mukaan uhkavaatimuksesta, joka lännen pitäisi hyväksyä sellaisenaan, tai muuten toteutuu Putinin uhkaama ”sotilaallis-tekninen vaihtoehto kohteissa, joissa sitä ei osata odottaa” ja keinoin, ”jotka ovat erittäin erilaisia” kuin länsi on ennakoinut.
Venäjän ajattelussa kineettinen sota ei hänen mukaansa ole vaihtoehto painostukselle, vaan yksi sen välineistä.
– Venäläinen painostamista tarkoittava sotilastermi ustrashenie tarkoittaa myös terroria. Kun Putin puhuu diplomatiasta ja ustrasheniesta, hän ei tarkoita, että ”ensin toinen, sitten toinen”, vaan niiden muodostamaa kokonaisuutta, Sherr toteaa.
Kova kovaa vastaan
Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan Sherr pitää ainakin toistaiseksi epätodennäköisenä.
– Kyse ei ole siitä, etteivätkö Ukrainan rajoilla olevat pataljoonat riittäisi hyökkäykseen. Ne pystyvät siihen hyvin, mutta eivät siihen, mitä sen jälkeen tulee. Venäjän sotilasjohto tuntee tilanteen paremmin kuin ne läntiset kommentaattorit, jotka uskovat Ukrainan armeijan hajoavan muutamassa tunnissa ja poistuvan pelistä, hän sanoo.
Todennäköisempänä Sherr pitää sitä, että Venäjä ottaa avoimesti haltuunsa Itä-Ukrainassa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin mielikuvitustasavallat ja sijoittaa maahanlasku- ja/tai mekanisoituja joukkoja tiettyihin avainkohteisiin Valko-Venäjällä. Jos niin tapahtuisi, sotilaallinen uhka Ukrainaa, Puolaa ja Baltian maita kohtaan kasvaisi merkittävästi.
– Ainoa tehokas pidäke olisi sellainen, joka saisi Moskovan vakuuttuneeksi siitä, että länsi luo huomenna juuri ne uhat, joista Venäjä meitä jo nyt syyttää. Se on nyt myöhäistä, mutta liian myöhäistä ei ole osoittaa päättäväisyyttä, hän toteaa.
– Venäjällä ei ensinnäkään pitäisi olla epäilystäkään siitä, että emme pyri ensisijaisesti välttämään sotaa, vaan takaamaan lännen turvallisuuden. Toiseksi: vastaamme aggressioon tavalla, joka ylittää kaiken sen hyödyn, jota Venäjä tavoittelee.
