Venäjään liittyy tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan lukuisia harhakäsityksiä, jotka vaikuttavat kielteisesti lännen ja Venäjän välisiin suhteisiin.
– Minulla henkilökohtaisesti ei ole illuusioita: Vladimir Putinin irrationaalinen politiikka on aiheuttanut syvää keskinäistä väärinymmärrystä, josta on nyt uhassa seurata pysyvä konflikti, Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie -keskuksessa johtava Kolesnikov arvioi tuoreessa kirjoituksessaan.
Harhakäsitykset koostuvat hänen mukaansa kuudesta keskeisestä elementistä. Niistä ensimmäinen liittyy mielikuvaan Putinista Venäjän koko olemuksen henkilöitymänä.
– Putinin Venäjä ei ole sama kuin Venäjä itsessään. Putin on klassinen itsevaltias, joka käyttäytyy kuten kuka hyvänsä itsevaltias tässä maailmassa. Se tosiasia, että hän kuuluu Tolstoin ja Dostojevskin kansakuntaan, ei muuta mitään. Se on vain osa mytologiaa.
Putinin korkea kannatus ei Kolesnikovin mukaan kohdistu niinkään hänen henkilöönsä, vaan ilmentää kansalaisten tukea Venäjän presidentille instituutiona ja eräänlaisena kansallisena symbolina.
Toinen Kolesnikovin esiin nostama harhakäsitys koskee yhteiskunnallista vakautta. Keskivertokansalaiselle on hänen mukaansa mielekkäämpää pysytellä kuuliaisena Kremlille ja tyytyä omiin murusiinsa öljy- ja kaasutuloista kuin lähteä osoittamaan mieltään hallintoa vastaan.
– Putinin joukkokannatuksen ytimenä on täydellinen välinpitämättömyys – ja pelko vielä huonommasta elämästä jonkun toisen johtajan alaisuudessa, hän sanoo.
Pakotteet koetaan hyökkäyksenä
Kolmas näkökohta liittyy lännen Venäjälle asettamiin pakotteisiin.
– Pakotteet eivät voi muuttaa Putinin politiikkaa. Ne voivat vain mobilisoida hänen ydin- ja marginaalikannattajiaan, Kolesnikov arvioi.
Kyse on hänen mukaansa piiritetyn linnakkeen ilmiöstä: kun kansakunta kokee olevansa hyökkäyksen kohteena, se ryhmittyy johtajansa ympärille.
– Keskimääräinen venäläinen ei hahmota, että pakotteet on asetettu useista konkreettisista syistä ja että ne kohdistuvat tiettyihin sektoreihin tai henkilöihin. Ne koetaan hyökkäyksenä Venäjää ja sen kansaa kohtaan.
Neljäs läntinen harhakäsitys on Kolesnikovin mukaan usko Venäjän uudistumisen mahdollisuuteen.
– Uudistaminen on Venäjällä mahdottomuus. Putin ymmärtää erittäin hyvin, että hän ei voi kajota järjestelmänsä poliittiseen perustaan, sillä jos hän niin tekee, se hajoaa.
Putinin vahvuus on myytti
Viidentenä seikkana Kolesnikov pitää käsitystä Putinista vahvana johtajana.
– Putin ei ole vahva johtaja. Taloudellisessa ja sotilaallisessa mielessä länsi on paljon voimakkaampi. Globaalin ryöstelijän rooli ei ole sama kuin todellisen globaalin toimijan, hän kuittaa.
Viimeisenä asiana Kolesnikov nostaa esiin käsitykset oppositiosta Venäjällä.
– Aleksei Navalnyi on varmasti Venäjän merkittävin oppositiopoliitikko, mutta hän ei puhu koko oppositioliikkeen äänellä eikä hän myöskään edusta koko Venäjää. Venäjän äänekkäin protestiliike ei ole politisoitunut, vaan se kohdistuu käytännöllisiin kysymyksiin, kuten paikalliseen täydennysrakentamiseen ja kaatopaikkojen laajentamiseen.
Lännessä on Kolesnikovin mielestä syytä ymmärtää, että tällä hetkellä Vladimir Putin on huolestunut lähinnä omasta turvallisuudestaan.
– Hän tarvitsee samankaltaisen seuraajan kuin mitä hän itse oli Boris Jeltsinille, Kolesnikov sanoo.
KGB-taustainen Putin poimittiin hänen mukaansa Jeltsinin seuraajaksi ensisijaisesti siksi, että hänen katsottiin kykenevän takaamaan Jeltsinin, tämän perheen ja poliittisen lähipiirin turvallisuus. Siinä tehtävässään Putin onkin onnistunut hyvin.
– Niinpä Putin tarvitseekin nyt juuri sellaisen: uuden Putinin, Kolesnikov kiteyttää.
