Venäjä hyväksyi maailman ensimmäisen koronarokotteen elokuussa. Sputnik V-rokotteeseen suhtaudutaan kuitenkin skeptisesti maan rajojen ulkopuolella. Rokotteen kehitysvaihe on puskettu läpi poikkeuksellisella vauhdilla, eikä siitä ole annettu toistaiseksi julkisuuteen tietoa, jonka perusteella rokotteen tehoa tai turvallisuutta voitaisiin arvioida luotettavasti.
Gamaleja-instituutissa kehitettyä rokotetta on tähän mennessä testattu vain 76 koehenkilöön. Venäläisten mukaan testit kattoivat sekä rokotteen ensimmäisen että toisen vaiheen. Tutkimusten löydöksiä ei ole kuitenkaan julkistettu. Testejä on kritisoitu myös siitä, että niihin osallistui vain nuoria ja terveitä koehenkilöitä.
Kokeita Moskovan Setshenovin yliopistossa johtanut Vadim Tarasov vakuuttaa silti Wall Street Journalille, että rokote on turvallinen.
– On eri kysymys, miten se tehoaa, hän myöntää.
Tästä huolimatta Sputnik V siirtyy seuraavaksi 40[nbsp]000 vapaaehtoisen kolmannen vaiheen testeihin. Ne aloitettiin viime viikolla. Venäläisen Regnumin mukaan vapaaehtoisia on tähän mennessä saatu kasaan vasta 2[nbsp]500.
Lännessä venäläisrokotteeseen on suhtauduttu varauksin. Venäjän presidentti Vladimir Putin on tehnyt selväksi, että rokote on saatava liikkeelle kiireesti. Kyse on myös politiikasta.
– Jo pelkkä nimi kertoo, että tämän kaiken tarkoituksena on saada geopoliittinen etu. Olla ensimmäinen, Yhdysvalloissa asuva venäläinen virologi Konstantin Tshumakov arvioi.
– Voihan se olla loistava rokote. Mutta tätä me emme vain tiedä. Tässä pelataan ihmisten hengillä, se on venäläistä rulettia, hän jatkaa.
Nopeasti poliittisen painostuksen alla etenevä rokotehanke ei ole saanut varauksetonta tukea Venäjälläkään. WSJ:n mukaan rokotteen hyväksyntä on ehdollinen ja tarvitaan lisää tutkimustietoa ennen kuin sitä aletaan jakaa kansalaisille. Terveysviranomaiset vakuuttavat, että rokote voidaan jopa vetää pois, mikäli paljastuu, ettei se ole turvallinen tai jos se ei tepsi.
Tuhannen euron palkkio
Ensimmäisiä rokotetestejä tehtiin sotilaille. Sittemmin siviilivapaaehtoisia on houkuteltu rahalla.
Alkuvaiheen kokeisiin osallistunut 23-vuotias yrittäjä Georgi Smirnov kertoo eristyksen ja testien kestäneen yhteensä kuusi viikkoa. Ensimmäiset kaksi viikkoa hän vietti neuvostoaikaisessa parantolassa. Näin varmistettiin, ettei miehellä ollut tartuntaa. Sieltä Smirnov kuljetettiin moskovalaiseen sairaalaan, missä hän sai yhdessä 37 muun kanssa rokotteen. Seuraavat neljä viikkoa hän oli tekemisissä vain suojapukuisten tutkijoiden kanssa. Palkkio oli noin tuhat euroa.
Georgi Smirnov kertoo saaneensa rokotteesta pientä päänsärkyä ja lämpöä. Oireet kuitenkin katosivat nopeasti.
Venäläisrokotteen kohdalla on herätelty huolia etenkin siitä, tarjoaako se riittävän vahvan vasteen. Toinen olennainen kysymysmerkki on, miten muista sairauksista kärsivät reagoivat rokotteeseen.
Amerikkalaisen Johns Hopkinsin yliopiston kansainvälisen terveyden professori Anna Durbinin mukaan eräs pelko liittyy siihen, luoko rokote vääränlaista immuniteettia eli aiheuttaa vasta-aineriippuvaista taudin vaikeutumista. Tällaista on havaittu aiemminkin koronavirusrokotteiden yhteydessä.
Pahimmillaan heikosti toimiva rokote saattaisi myös vauhdittaa epidemiaa, kun sen suojaan uskovat kansalaiset alkaisivat avata elämäänsä.
