Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myöntää olevansa turhautunut sen johdosta, että presidentti Aljaksandr Lukašenka on päättäväisesti estänyt Venäjän pyrkimykset lentotukikohdan perustamiseksi Valko-Venäjän alueelle.
Jo vuonna 2015 Venäjä ilmoitti haluavansa sijoittaa Suhoi Su-27 -hävittäjiään Valko-Venäjälle perustettavaan tukikohtaan. Ajankohtaa olivat leimanneet Venäjän edellisenä vuonna toteuttama Krimin laiton haltuunotto, sotatoimien käynnistäminen Itä-Ukrainassa ja sekaantuminen sotaan Syyriassa. Ne olivat merkittävästi kiristäneet Venäjän ja lännen välejä.
Presidentti Lukašenka tyrmäsi tukikohtatoiveet tuoreeltaan ja on sittemmin pitänyt kiinni omaksumastaan kannasta. Hänen mukaansa tukikohta olisi omiaan lisäämään alueellisia jännitteitä ja Venäjän olisi parempi keskittyä siihen, mitä tapahtuu Ukrainassa ja Syyriassa.
– Tämä on ollut todella epämiellyttävä episodi, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi torstaina talouslehti Kommersantille antamassaan haastattelussa, kertoo The Moscow Times.
Asiaa ei Lavrovin mukaan ole kuitenkaan syytä dramatisoida, koska Venäjä ja Valko-Venäjä ovat sataprosenttisia liittolaisia.
Lukašenka pelaa taitavasti
Brittiläisen Chatham House -ajatushautomon tutkijan John Loughin mukaan Venäjä tavoittelee Valko-Venäjän entistä tiukempaan otteeseensa niin, että maata ei kuitenkaan liitettäisi osaksi Venäjän federaatiota.
Vuonna 1999 solmittu Venäjän ja Valko-Venäjän välinen valtioliittosopimus on Loughin mukaan silti jäänyt pitkälti näennäiseksi, eikä merkittäviä konkreettisia askelia sen syventämiseksi ole Venäjän suurista puheista huolimatta näköpiirissä. Presidentti Vladimir Putin saattaa hänen mukaansa kuitenkin koventaa taloudellista painostusta Valko-Venäjää kohtaan.
– On olemassa merkkejä siitä, että Venäjän tiedustelupalvelut ovat huolissaan länsimaiden vaikutuksesta Valko-Venäjällä sen jälkeen, kun niiden suhteet Minskiin ovat Venäjän vuonna 2014 toteuttaman Krimin liittämisen jälkeen lientyneet, Lough arvioi.
Putinilla on hänen mukaansa henkilökohtaisia antipatioita presidentti Lukašenkaa kohtaan, koska tämä on pystynyt jo yli 25 vuoden ajan saavuttamaan taloudellisia myönnytyksiä Venäjältä, mutta silti pitämään edes osittain kiinni Valko-Venäjän itsemääräämisoikeudesta.
– Heikoista korteistaan huolimatta Lukašenka pelaa Moskovan kanssa huomattavan taitavasti, Lough sanoo.
– Poliittisen kentän tyhjentäminen mahdollisista kilpailijoista on ollut hänen mestaritekonsa. Se on käytännössä pakottanut Putinin pitämään hänet vallassa sen pelossa, että ennakoimaton vallanvaihto voisi maksaa Venäjän vaikutusvallan Valko-Venäjällä. Moskova ei tunnu toistaiseksi löytäneen tietä ulos tästä ongelmasta, eikä merkkejä sellaisesta ole nähtävissä, hän toteaa.
