Tiedot, joiden mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä valmistelevat ennätysmäisen runsaslukuisia yhteisiä sotaharjoituksia, viittaavat siihen, että diktaattori Aljaksandr Lukašenka on antautumassa yhä täydellisemmin Kremlin syleilyyn, amerikkalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Brian Whitmore arvioi.
Maiden sotilaallinen lähentyminen ei hänen mukaansa rajoitu vain harjoitteluun, vaan lisäksi näyttää entistä todennäköisemmältä, että Venäjä saa muodostaa pitkään havittelemansa pysyvän tukikohdan Valko-Venäjän maaperälle.
– Pääosa tämänvuotisista sotaharjoituksista toteutetaan syyskuuhun ajoitetun massiivisen, neljän vuoden välein järjestettävän Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen Zapad 2021 -harjoituksen alla, Whitmore kirjoittaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Kremlin ohjauksessa toimiva sanomalehti Izvestija kertoo maiden asevoimien keskittyvän nyt perustamaan ”logistista tukikohtaa”, jonka tarkoituksena on pönkittää venäläisjoukkojen pidemmän aikavälin huoltoyhteyksiä.
– Zapad 2021 -harjoitukset todennäköisesti tukevat Vladimir Putinin pyrkimyksiä Venäjän pysyvän läsnäolon takaamiseksi Valko-Venäjällä, Institute for the Study of War -tutkimuslaitosta edustava George Barros toteaa.
Putinin tavoitteena on tiettävästi jo pitkään ollut Valko-Venäjän tosiasiallinen alistaminen Venäjän läntisen sotilaspiirin jatkeeksi. Kreml on viimeistään vuodesta 2015 alkaen tavoitellut venäläisen lentotukikohdan perustamista Valko-Venäjän Babruyskiin ja SU-27-hävittäjien sijoittamista sinne.
Strategiset vaikutukset dramaattisia
Aljaksandr Lukašenka on aiemmin hyvin johdonmukaisesti korostanut Valko-Venäjän suvereniteettia, torjunut Venäjän tukikohtavaatimukset, kieltäytynyt tunnustamasta Ukrainalle kuuluvan Krimin liittämistä Venäjään ja ylläpitänyt aktiivisia yhteyksiä länteen. Nyt tilanne on Whitmoren mukaan dramaattisesti muuttunut.
– Hänen valtaansa vastaan elokuussa 2020 puhjenneiden massamielenosoitusten ja niitä seuranneiden sortotoimien seurauksena Lukašenka on etääntynyt lännestä ja voi kääntyä enää Moskovan puoleen, Whitmore sanoo.
Valko-Venäjän geostrategisen linjanmuutoksen vaikutukset ovat hänen mukaansa lännen kannalta erittäin vakavia.
– Se saattaisi muuttaa koko Naton itäisen sivustan turvallisuustasapainon. Nato-maat Latvia, Liettua ja Puola samoin kuin Ukraina ja Valko-Venäjä ovat merkittävässä roolissa Venäjän kaikissa sotasuunnitelmissa länttä vastaan. Se olisi olennainen elementti Venäjän pyrkimyksissä sulkea Suvalkin käytävä ja katkaista yhteys Baltian maiden Atlantin puolustusliiton väliltä, hän toteaa.
