Kansainvälinen media uutisoi huhtikuun puolessavälissä näyttävästi Venäjän olevan aloittamassa sodan Ukrainaa vastaan. Moni toimittaja käsitteli ranskalaistutkija Mathieu Boulèguen mukaan asiaa käsittämättä, että Venäjä ja Ukraina ovat olleet tosiasiallisesti sodassa jo vuodesta 2014 alkaen.
– Tähän ilmeiseen lyhyen aikavälin muistinmenetykseen liittyy sitkeä taipumus keskittyä lähes yksinomaan lukumääriin ja suorituskykyihin, jotka nousevat keskeisiksi aina, kun Venäjä siirtää joukkoja tai kalustoa lähelle Naton tai Euroopan rajoja, arvostetussa brittiläisessä Chatham House- ajatushautomossa työskentelevä Boulègue sanoo tuoreessa artikkelissaan.
– Tämä on Venäjän refleksiivisen kontrollin ydinasia, koska saavuttaakseen informaatioylivoiman Venäjä kyllästää muun maailman sillä, mihin se haluaa kaikkien keskittyvän – siis järkytykseen, kunnioitukseen ja pelon lietsontaan. Näin viestistä tulee ase, jolla on taipumus rajoittaa Venäjään kohdistettavien vastatoimien kirjoa, hän toteaa.
Kun mittavista joukkojen keskityksistä Ukrainan rajan läheisyyteen uutisoitiin, jäi Boulèguen mukaan tyypillisesti havaitsematta, että vaikka alueelle oli siirretty vaikuttava kokoelma Venäjän asevoimien kalustoa, täysimittaisen ja pitkäkestoisen hyökkäyksen edellyttämät logistiikka- ja tukiportaat loistivat poissaolollaan.
Kremlin tavoite toteutui vain osittain
Ukrainaan kohdistuneella uhittelullaan Vladimir Putinin hallinto on Boulèguen mukaan onnistunut jälleen kerran muistuttamaan, että sillä on totaalinen eskalaatioylivoima sekä Itä-Ukrainassa että Krimillä.
– Kreml sysäsi vastuun kriisistä Ukrainalle väittäen, että Kiova ”toimi ensin” toteuttamalla kausittaisen sotilaallisen rotaationsa etulinjassa. Moskova myös väittää vain vastanneensa Naton DEFENDER Europe 2021 -sotaharjoituksen muodostamaan oletettuun uhkaan, Boulègue sanoo.
– Kremlillä oli selvä houkutus osoittaa, että mikään maa – eikä varsinkaan Joe Bidenin johtama Yhdysvallat – riennä pelastamaan Kiovaa, jos jännitteet eskaloituvat entisestään. Tämä tavoite kuitenkin täyttyi vain osittain, sillä USA:n senaatti otti nopeasti käsiteltäväkseen lakialoitteen Ukrainalle annettavan sotilasavun lisäämisestä, hän toteaa.
Kertšinsalmen uusi sulku
Lännessä on Boulèguen mukaan jäänyt olemattomalle huomiolle se, että Venäjä on äskettäin ilmoittanut sulkevansa Kertšinsalmen meriliikenteen muilta kuin venäläisiltä aluksilta huhtikuun lopulta aina lokakuun 31. päivään saakka ”tahattomien yhteentörmäysten välttämiseksi”. Näin toimimalla Kreml on hänen mukaansa tosiallisesti muuttanut Ukrainalle tärkeän Asovanmeren Venäjän ”sisäjärveksi”.
Sulusta saatiin esimakua jo marraskuussa 2018, jolloin Venäjä käytännössä esti ukrainalaisten sota- ja kauppa-alusten kulun Kertšinsalmen läpi. Länsi – Suomi mukaan lukien – tuomitsi silloin Venäjän toimet selväsanaisesti.
Kun Venäjä on samaan aikaan sijoittanut miehittämälleen Krimin niemimaalle uutta, ilmaherruuteen tähtäävää kalustoa, on Boulèguen mielestä ilmeistä, että kohteena ei ole vain Ukraina, vaan laajemmin koko Mustanmeren alue ja sen strateginen syvyys.
