Kurskissa 5. heinäkuuta–23.elokuuta 1943 käydyn toisen maailmansodan suurimman panssaritaistelun voittaminen oli yksi Neuvostoliiton virallisen historiankirjoituksen suurista tarinoista. Sen mukaan neuvostoarmeija voitti ”toisen maailmansodan suurimman panssaritaistelun” Prohorovkassa 12. heinäkuuta 1943, kuten kylään 1990-luvulla pystytessä virallisessa muistomerkissäkin lukee.
Brittihistorioitsija Ben Wheatley on analysoinut Yhdysvaltain kansallisarkistosta löytyneet Saksan ilmavoimien Luftwaffen 14–17. 1943 heinäkuuta ottamat ilmakuvat taistelukentästä. Lisäksi hän käynyt läpi taisteluraportit ja arkistolähteet.
Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että neuvostohistorioitsijoiden suurvoitoksi julistama taistelu oli itse asiassa ”katastrofaalinen tappio” Neuvostoliiton panssarivoimille, kirjoittaa saksalainen Die Welt. Lähteiden perusteella saksalaiset menettivät vain viisi Panzer IV-vaunua, ja enintään 27 vaunua yhteensä, kun taas ”kamikazehyökkäysmuodostelmassa” edenneet Neuvostoliiton 29. panssariarmeijakunta menetti 200 vaunua. Saksalaisten kokonaisvahvuus oli 186 vaunua ja neuvostoliittolaisten 672.
Neuvostohistorian mukaan taisteluun osallistui 800 saksalaista ja 850 neuvostoliittolaista panssarivaunua, ja saksalaiset menettivät 400 vaunua.
Puna-armeijan kärkivaunut ajoivat neuvostopioneerien kaivamaan 4,5 metrin syvyiseen panssarikaivantoon, jolloin perässä tulleet neuvostopanssarit ruuhkautuivat Prohorovkan sillalle. Saksalaisella panssarintorjuntatykistöllä oli helppo tuhota yksitellen nämä paikalleen jämähtäneet maalit.
Wheatleyn valokuvalöydökset vahvistavat jo aiemmin samaan johtopäätökseen tulleen saksalaisen sotahistorioitsijan, eversti Karl-Heinz Frieserin tutkimustulokset, jotka ovat perustuneet ainoastaan arkistoaineistoon ja silminnäkijähavaintoihin.
Esimerkiksi venäläisen sotavalokuvaajan Andrei Jegorovin veljenpoika Mihail Jegorov muisteli vuonna 2005 Moskovski Komsomolets-lehdelle setänsä kertoneen, ettei tämän ottamia kuvia taistelukentästä voinut julkaista, koska taistelukentällä oli jokaista tuhottua saksalaista Tiger-vaunua kohden kymmenen tuhottua T-34-tankkia.
Nyt Venäjän hallinto on suuttunut uusista tutkimustuloksista. Venäjän Saksan-suurlähettiläs Sergei Netshajev suivaantui myös Die Weltin jutun kirjoittaneelle Sven Felix Kellerhoffille.
– Yritykset kirjoittaa uudelleen muuttumattomia historiallisia tosiasioita, vääristää noiden vuosien tapahtumia, vähätellä neuvostokansan ratkaisevaa roolia natsismin kukistamisessa ja Euroopan vapauttamisesssa ’ruskeasta rutosta’, ovat arvottomia ja loukkaavia, sanoi suurlähettiläs Netshajev.
Venäjän ilmapuolustusmuseon johtaja Juri Knutov syytti lehtiartikkelia ”räikeästä vääristelystä”. Duuman kansanedustaja Aleksandr Sherin vaati Saksan viranomaisia asettamaan Die Weltin päätoimittajan syytteeseen. Sherinin mukaan lehti ”pyyhkii pois Saksan kansakunnan natsi-Saksan takia harjoittaman katumuksen”.
Sen sijaan venäläinen sotahistorioitsija Aleksei Isajev vahvisti BBC:lle, että Wheatleyn tulokset täsmäävät neuvostoarmeijan itsensä kirjaamiin tappiolukuihin.
