Venäjä siirsi helmikuun alussa ballistisia lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia Kaliningradiin Itämeren rannikolle. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite on kutsunut toimia ”uhkaksi ei vain Liettualle vaan puolelle Euroopalle”.
Center for European Policy Analysis (CEPA) -ajatushautomon asiantuntija Dalia Bankauskaitė käy analyysissään läpi Venäjän valtion ohjaamassa tai sen kantoja myötäilevässä mediassa julkaistuja perusteluja ohjusten siirtämiselle alueelle.
Muun muassa Venäjän valtion omistama Sputnik julkaisi liettuankielisellä uutissivustollaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin kannanoton, jonka mukaan aseiden tai joukkojen siirtely Venäjän alueella ”on yksin Venäjän federaation sisäinen asia”.
– Ohjukset ovat nyt asemissa. Entäs sitten, Venäjän duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Vladimir Shamanov puolestaan totesi.
Shamanovin mukaan ”kentälle siirretty ulkomainen sotilasinfrastruktuuri sisältyy automaattisesti ensin tuhottavien kohteiden listalle”.
Dalia Bankauskaitėn mukaan ”ulkomaisella sotilasinfrastuktuurilla” viitataan Nato-kohteisiin.
Liettuan Sputnikin jutussa Iskander-ohjusjärjestelmiä luonnehditaan ”tarpeelliseksi Venäjälle, jos konflikti Yhdysvaltojen kanssa syttyy”.
– Yhdysvaltojen Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmän osat Euroopassa voitaisiin tuhota muutamassa minuutissa, artikkelissa todetaan.
Venäläisuutisointi Iskandereista kuvastaa Dalia Bankauskaitėn mukaan kahta narratiivia. Yhtäältä Venäjä pyritään kuvaamaan vihollisten piirittämänä linnakkeena, joka pyrkii puolustautumaan. Toisaalta halutaan pönkittää Venäjän nykyjohdon ajamaa politiikkaa, jossa kansainväliset suhteet eivät perustu luottamukselle vaan voimalle ja pelottelulle.
– Kreml on ottanut tavaksi muuttaa tapahtumien järjestystä ja esittää seurauksia tapahtumien syinä. Tämän takia Venäjä-myönteinen media valitsee olla arvioimatta Lännen ja Venäjän välisten jännitteiden todellista syytä. Venäjän vuoden 2008 sota Georgiaa vastaan, vuoden 2014 Krimin valtaus ja jatkuva sota Itä-Ukrainassa sekä kyberhyökkäykset Naton jäsenvaltioita ja sekaantuminen länsimaisiin vaaleihin ovat kaikki vaikuttaneet Naton tilannekuvaan, Bankauskaitė kirjoittaa.
Hänen mukaansa Nato näkee Venäjän kaiken tämän takia nyt vastustajanaan ja on joutunut sijoittamaan lisää joukkoja Baltiaan ehkäistäkseen Venäjän toimia.
