Venäjän ja Valko-Venäjän väliset jo ennestään jännitteiset suhteet ovat ajautumassa uuteen aallonpohjaan. Venäjä on pyrkinyt pitkäjänteisesti vahvistamaan otettaan presidentti Aljaksandr Lukašenkan johtamasta läntisestä naapuristaan, joka puolestaan korostaa yhä päättäväisemmin itsemääräämisoikeuttaan ja sotilaallista liittoutumattomuuttaan.
Presidentti Lukašenka syyttää nyt avoimesti Kremliä aikomuksesta sulauttaa Valko-Venäjä Venäjään käyttäen öljy- ja kaasutoimituksia poliittisena ja taloudellisena kiristysruuvina.
– Ymmärrän [Kremlin] vihjaukset ”OK, ottakaa öljymme, mutta sen vastineeksi tuhotkaa asemanne itsenäisenä valtiona ja liittykää osaksi Venäjää”. Valko-Venäjää on kuitenkin hyödytöntä kiristää, venäläistoimittajille perjantaina Minskissä puhunut Lukašenka totesi uutispalvelu RFE/RL:n mukaan.
Kremlin kasvavasta painostuksesta huolimatta Lukašenka vakuutti, että Valko-Venäjän suvereniteetti on loukkaamaton, eikä maa koskaan palaa osaksi Venäjää.
– Jos joku haluaa pirstoa [Valko-Venäjän] erillisiksi alueiksi ja pakottaa meidät Venäjän valtaan, niin ei milloinkaan tule tapahtumaan, presidentti julisti.
Näpäytys Ukrainasta
Samassa tilaisuudessa presidentti Lukašenka sivalsi Venäjän mediaa sen vääristelevästä tavasta käsitellä Ukrainaa ja sen nykyjohtoa.
– Tunnen ukrainalaiset. He eivät ole vihollisia. Hei eivät ole niin pahoja kuin millaisina te heidät kanavillanne esitätte, Lukašenka totesi venäläisille kuulijoilleen.
– Nyt on aika lakata tekemästä niin. Kukaan ei enää sellaista usko, hän jatkoi.
Suhtautumisesta Ukrainaan on viime vuosina muodostunut yksi keskeisimmistä Venäjän ja Valko-Venäjän välejä hiertävistä kysymyksistä. Vastoin Kremlin toiveita Valko-Venäjä ei ole tunnustanut Krimin liittämistä Venäjään eikä antanut alueellaan olevia tukikohtia Venäjän asevoimien käyttöön.
Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski on aiemmin todennut Valko-Venäjän antaneen takeet siitä, että sen aluetta ei ole mahdollista käyttää vihamielisiin toimiin naapurimaita vastaan – Ukraina sekä Keski-Euroopan maat ja Baltia mukaan lukien.
Vastaus Dmitri Medvedeville
Presidentti Lukašenkan jyrkät lausunnot olivat reaktio pääministeri Dmitri Medvedevin päivää aiemmin esille nostamaan ajatukseen Venäjän ja Valko-Venäjän välisen valtioliittosuhteen viemisestä huomattavasti nykyistä syvemmälle. Tähän saakka 1990-luvun lopulla solmittu valtioliitto on ollut olemassa lähinnä nimellisesti.
Medvedevin on raportoitu nyt väläyttäneen muun muassa yhteistä valuuttaa, yhteistä tullilaitosta sekä yhteistä oikeusjärjestelmää.
Hänen puheidensa on tulkittu pohjustavan asialistaa presidentti Vladimir Putinin ja Aljaksandr Lukašenkan tulevalle tapaamiselle, jonka on määrä toteutua 25. joulukuuta Moskovassa.
Tutkija Arseni Sivitski on arvioinut Venäjän käyttäytyvän Valko-Venäjää kohtaan aggressiivisesti ja epäystävällisesti. Sama linja on hänen mukaansa jatkunut keskeytyksettä, vaikka Valko-Venäjä ei ole toiminut vastoin Moskovalle antamiaan sitoumuksia sen enempää taloudellisissa integraatiohankkeissa kuin myöskään sotilaspoliittisessa yhteistyössä.
