X
SULJE MAINOS

Venäjä havittelee Afganistania taas etupiiriinsä, nyt kelpaa myös Taleban

Suomen ex-suurlähettiläs pelkää lännen jäävän sivustakatsojan rooliin.

Venäjä on viime viikkoina arvostellut aiempaa jyrkkäsanaisemmin Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Afganistanissa.

– Miksi USA:lla on Afganistanissa oikeus käyttää yhdeksää suurta tukikohtaa ja lähes kymmentä muuta, presidentti Vladimir Putinin Afganistan-erityisedustaja Zamir Kabulov kysyi äskeisessä haastattelussa.

– Venäjä ei tule milloinkaan sietämään tätä, Kabulov jyrähti afganistanilaisen TOLOnews-uutiskanavan mukaan.

Venäjän aktivoituminen Afganistanin suunnalla ei rajoitu koventuneeseen retoriikkaan. Osana vaikuttamistoimiaan Kreml on ilmoittanut käynnistäneensä yhteistyön Taleban-liikkeen kanssa. Venäjän oman ilmoituksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole taloudellisesta tai aseellisesta avusta.

Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa vuosina 2010-2013 toiminut tohtori Pauli Järvenpää ei Kremlin väitettä sellaisenaan usko.

– Taloudellista apua Venäjä on antanut talebaneille jo pitkään, mutta luulen, että sotilaallista ei. Salaista talousapua virtasi jo silloin kun itse olin Kabulissa, Järvenpää sanoo Verkkouutisille.

Venäjä pelaa hänen arvionsa mukaan Taleban-liikkeen suuntaan kaksilla korteilla: Jos Afganistanin nykyinen hallitus pysyy koossa, Venäjä hyötyy. Jos taas talebanit onnistuvat nousemaan lähivuosina valtaan Kabulissa, Kremlillä olisi valmis vaikutuskanava Afganistanin uuteen johtoon.

– Venäjä pelaa Afganistanissa pitkää peliä. Se ajattelee geopoliittisesti ja hyvin pitkällä aikajänteellä. Peli rakentuu Afganistanin keskeiselle maantieteelliselle asemalle Keski-Aasian ja Intian niemimaan taitekohdassa. Pelimerkkeinä ovat huikean suuret taloudelliset mahdollisuudet.

Afganistanissa on öljyä, kaasua, vesivoimaa ja huomattavat mineraalivarannot. Niiden hyödyntäminen ei kuitenkaan pääse alkua pitemmälle ennen kuin maa on rauhoittunut. Valtavat luonnonvarat ovatkin se tekijä, jonka suuntaan Venäjä nyt ahnaasti tähyää.

Maassa on Järvenpään mukaan edelleen poliittisia piirejä, jotka ovat selkeästi venäläismyönteisiä. Myös osa vahvoista alueellisista sotapäälliköistä tukeutuu vähintäänkin peitellysti Venäjään omien päämääriensä edistämiseksi.

– Etupiiriinsä en silti usko Venäjän Afganistania saavan – niin paljon 1980-luku afgaanien mieltä kirveltää, Järvenpää sanoo.

Neuvostojoukot miehittivät Afganistanin vuonna 1979, mutta kohtasivat sinnikästä vastarintaa ja joutuivat lopulta vetäytymään maasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Jääkö länsi sivustakatsojaksi?

Yhdysvaltain Afganistanissa olevien joukkojen komentaja, kenraali John Nicholson pitää Venäjän ja Taleban-liikkeen lähentymistä huolestuttavana. Venäjä pyrkii hänen mukaansa luomaan vaikutelmaa, jonka mukaan talebanit kävisivät sotaa terroristijärjestö Isisiä vastaan.

– Venäjän taholta tapahtuva Taleban-liikkeen legitimointi ei perustu tosiasioihin, vaan sitä käytetään tavalla, jossa pyrkimyksenä on heikentää Afganistanin hallitusta ja Natoa sekä vahvistaa riidanhaastajia, Nicholson sanoo Wall Street Journalin haastattelussa.

Vielä vuonna 2011 Afganistanissa oli noin 100 000 amerikkalaissotilasta. Nyt maassa on meneillään Nato-johtoinen Resolute Support -operaatio, jonka 13 000 sotilaasta runsaat 8 000 on amerikkalaisia. Operaation tarkoituksena on tukea Afganistanin hallitusta maan jälleenrakentamisessa ja demokraattisten rakenteiden vahvistamisessa. Myös Suomi on mukana noin 40 hengen kokonaisvahvuudella.

Läntisissä pääkaupungeissa on pantu merkille Kremlin joulukuussa isännöimä kokous, jonka keskeisiksi teemoiksi oli ilmoitettu Afganistaniin liittyvät terroriuhat ja Isisin vastainen taistelu. Pöydässä istuivat Venäjän lisäksi Kiina ja Pakistan. Sen sijaan Afganistania tai Yhdysvaltoja ei Moskovaan kutsuttu.

Pauli Järvenpää ei usko, että Venäjän vaikutusvallan kasvua olisi mahdollista läntisin toimin merkittävästi padota.

– Kovin vähän on tehtävissä, pahoin pelkään. Se, mitä lännen tulisi tehdä, ei ole helposti tehtävissä, ja sitä on itse asiassa jo yritetty viimeisen neljännesvuosisadan verran: olisi saatava kirjava etninen, maantieteellinen ja uskonnollinen tilkkutäkki nimeltään Afganistan puhaltamaan yhteen poliittiseen hiileen.

HEIKKI HAKALA

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt