X
SULJE MAINOS
Asiantuntijan mielestä toivoa Itä-Euroopan jännitteiden rauhanomaisesta ratkaisusta ei enää ehkä ole. LEHTIKUVA / AFP Juri Kadobnov

”Venäjä haluaa Euroopan tunnustavan heidät jälleen suurvallaksi”

Euroopan olisi tutkijan mukaan herättävä rajojensa turvaamiseen viimeistään nyt.

Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii Andrew A. Michtan mukaan horjuttamaan länttä iskemällä kohtaan, jossa risteävät keskeiset läntiset arvot ihmishenkien loukkaamattomuudesta ja valtioiden velvollisuus puolustaa omia rajojaan ja alueellista koskemattomuuttaan.  

Tätä ilmentää hänen mukaansa osaltaan Kremlin läheisen liittolaisen, Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan Liettuan ja Puolan rajoille tehtailema kriisi, joka venäläisessä narratiivissa pyritään esittämään viimeisimpänä todisteena läntisten demokratioiden halvaantuneesta tilasta.

Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

– Näkisin tämän jälleen yhtenä askelena, jolla Putin työntää Venäjää syvälle eurooppalaiseen politiikkaan ja nostaa Kremlin mieltymykset ja ratkaisut keskeisiksi tekijöiksi siinä, miten Euroopan ja Venäjän suhteet jatkossa kehittyvät, hän kirjoittaa 1945-verkkolehdessä.

Putin on tullut hänen mukaansa entistäkin itsevarmemmaksi otteissaan sen jälkeen, kun presidentti Joe Bidenin hallinto poisti Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen loppuun saattamista vastaan määrätyt Yhdysvaltojen pakotteet.

– Moskova yksinkertaisesti haluaa, että sille maksetaan – ei vain kaasun hinnannousun tuomina lisätuloina, vaan myös poliittisessa valuutassa niin, että Euroopan avainvaltiot tunnustavat jälleen Venäjän eurooppalaiseksi suurvallaksi ja valtioksi, joka kykenee muovaamaan maanosien tapahtumia mieleiseensä suuntaan, hän toteaa.

Rajojen turvaaminen etusijalle

Meneillään oleva kriisi saattaa Michtan mukaan merkitä myös sitä, että toivoa Itä-Euroopan jännitteiden rauhanomaisesta ratkaisusta ei enää ole.

– Jos ja kun Venäjän rajavartioston yksiköt alkavat partioida Valko-Venäjän ja Naton välisellä rajalla, ei ole epäilystäkään siitä, kuka määrittelee rajan vakauden ja mitä järjestyksen palauttaminen vaatii, hän sanoo.

Valko-Venäjän lopullinen alistaminen Venäjän tosiasialliseen hallintaan saattaa hänen mukaansa edetä huomattavasti asevoimien ja tiedustelupalveluiden integrointia pitemmälle. Tällöin myös Ukrainan haavoittuvuus Venäjän painostustoimille kasvaisi entisestään.  

Viimeistään vuoden 2015 pakolaiskriisin olisi pitänyt Michtan mielestä herättää Eurooppa ymmärtämään, että humanitaariset näkökohdat eivät voi sivuuttaa itsenäisten valtioiden oikeutta kontrolloida rajojaan. Silloin ei hänen mukaansa niin kuitenkaan tapahtunut, koska riittävää johtajuutta ei EU:n piirissä ollut.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt