Verkkouutiset

”Venäjä ei ole normaali valtio, vaikka se toisin väittää”

Kremlin länsiflirtti perustuu tutkijan mukaan teeskentelyyn, jolta on pudonnut pohja vuosia sitten.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjä, kuten muutkin valtiot, on tavoitellut kansainvälistä vaikutusvaltaa niin sanottua pehmeää voimaa hyödyntämällä. Kalliit ja kunnianhimoiset hankkeet, joilla maa on pyrkinyt luomaan itsestään vetovoimaista mielikuvaa lännessä, ovat ukrainalaistutkija Anton Šehovtsovin mukaan kuitenkin epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen.

Hän uskoo myös presidentti Vladimir Putinin ja tämän lähipiirin jo ennen helmikuussa 2014 tapahtunutta Krimin laitonta haltuunottoa ymmärtäneen, että Venäjä omalla käyttäytymisellään heikensi suhteitaan länteen.

– Sen sijaan, että Venäjä – tai tarkemmin sanoen sen viranomaiset ja Kreml-mieliset toimijat – olisivat tarkistaneet poliittisia arvojaan tai maansa sisä- ja ulkopolitiikkaa, ne muovasivat Venäjän pehmeän voiman joksikin, mitä minä kutsun miimiseksi voimaksi, Šehovtsov toteaa openDemocracy-sivuston julkaisemassa artikkelissaan.

Miimisellä voimalla Šehovtsov selittää tarkoittavansa sitä, että Venäjä pyrkii esiintymään kansainvälisen yhteisön normaalina jäsenenä ja jäljittelemään niitä keinoja, joilla se katsoo lännen ylläpitävän ja edistävän omaa vetovoimaansa.

Rakentamalla mielikuvaa Venäjästä luotettavana ja vastuullisena kansainvälisenä toimijana Kreml pyrkii hänen mukaansa pääsemään irti lännen asettamista pakotteista, palaamaan vuotta 2014 edeltäneeseen business as usual -päiväjärjestykseen ja tukahduttamaan vaatimukset maan demokratisoinnista.

Miimisen voiman taustalla vaikuttaa Šehovtsovin mukaan presidentti Putinin ilmaisema näkemys, jonka mukaan länsi ei ole osoittanut riittävää kunnioitusta Venäjän ”globaalin sivilisaation, tieteen ja kulttuurin hyväksi antamaa panosta” kohtaan.

Tähtäimessä epävakaampi länsi

Vladimir Putin kertoo Šehovtsovin mukaan taistelevansa nyt länsimaiden väitetysti edistämää fasismia vastaan, vaikka toinen maailmansota alkoi syksyllä 1939 juuri Venäjän edeltäjävaltion Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen seurauksena.

Samankaltaista lähestymistapaa Venäjä noudattaa Šehovtsovin mukaan myös suhteessa ihmisoikeuksiin ja terrorisminvastaiseen taisteluun. Kreml pyrkii systemaattisesti luomaan vaikutelmaa, jonka mukaan länsi loukkaa ihmisoikeuksia ja aseistaa terroristeja.

Kreml on muun muassa toistanut perättömiä kertomuksia venäjänkielisten vähemmistöjen kokemasta sorrosta Baltiassa samaan aikaan, kun venäläisiä joukkoja on lähetetty taistelemaan suvereenin Ukrainan alueelle.

Kun Venäjän toimia on kritisoitu, Kreml on Šehovtsovin mukaan selittänyt läntisen ihmisoikeuskäsityksen olevan ristiriidassa ”ortodoksiseen kristillisyyteemme perustuvien kulttuurimme kulmakivien” kanssa.

Samaan aikaan Kreml on ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla julistanut, että Venäjä on ainoa maa, jolla on ”lailliset perusteet” käydä terrorismin vastaista sotaa Syyriassa. Venäjän puolustusministeriö ei tyydy leimaamaan Yhdysvaltain toimia Syyriassa epäoikeutetuiksi, vaan jopa väittää Yhdysvaltojen antavan aktiivista tukea ISIS-terroristijärjestölle.

Vaikka Kreml väittää Venäjän joutuneen lännen pehmeän vaikuttamisen kohteeksi, Venäjä käyttää Šehovtsovin mukaan itse yhä aggressiivisempia ei-sotilaallisia keinoja läntisten yhteiskuntien horjuttamiseksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)