Ruotsin merivoimien Stridsbåt 90 -maihinnousuveneet rantautuvat Aurora 17 -sotaharjoituksessa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

”Venäjä ei epäröi muuttaa rajoja sotilaallisin keinoin”

Ruotsalaispoliitikko herättelee kohtaamaan turvallisuusympäristön karut realiteetit.

Ruotsin tulisi harjoittaa nykyistä johdonmukaisempaa turvallisuuspolitiikkaa. Maan olisi myös omaksuttava aktiivinen rooli EU:n piirissä toteutettavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön vahvistamisessa, Ruotsin maltillista kokoomusta edustava europarlamentaarikko Gunnar Hökmark sanoo.

– Lähistöllämme on Venäjä, joka ei epäröi muuttaa valtioiden rajoja sotilaallisin keinoin. Hieman kauempana on Kiina, joka pyrkii laajentamaan vaikutusvaltaansa omilla lähialueillaan sotilaallisesti ja lännessä strategisen infrastruktuurin kautta. Samaan aikaan Yhdysvalloissa on presidentti, joka käynnistää mieluummin kauppasotia kuin puolustaa sopimuksenvaraista kansainvälistä järjestelmää, Hökmark toteaa Altinget-verkkolehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

Turvallisuusuhat ovat hänen mukaansa nykyisin merkittävästi monimuotoisempia kuin ne, joiden torjumiseen läntinen puolustusliitto Nato on perinteisesti varautunut.

– Meihin kohdistuu ilmeisiä sotilaallisia uhkia esimerkiksi Itämeren alueella, mutta myös vaikuttamispolitiikan, taloudellisen sodankäynnin ja kyberhyökkäysten muodostamia uhkia. Tämä edellyttää vahvaa Euroopan unionia, hän arvioi.

Ruotsi on Hökmarkin mukaan tottunut hahmottamaan itsensä kylmän sodan aikaisen puolueettomuuslinjansa kautta, kun historia on monelle muulle maalle opettanut, että Euroopan turvallisuudella on suora heijastusvaikutus myös kansalliseen turvallisuuteen.

Hökmark on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2004 ja toiminut EPP-ryhmän varapuheenjohtajana 2007–2014.

Kohti laaja-alaista yhteistyötä

Euroopan turvallisuuspoliittista yhteistyötä ei tulisi Hökmarkin mielestä kehittää yksinomaan Saksan ja Ranskan johdolla eikä strategista riippumattomuutta tarpeettomasti korostaen.

– Ruotsin linjana pitäisi olla lähentyminen kumppanimaiden, kuten Yhdysvaltojen, Korean ja Japanin kanssa – ei etääntyminen, Hökmark sanoo.

Ruotsin seuraavalla hallituksella tulisi hänen mukaansa olla selvä ja kokonaisvaltainen visio siitä, mitä yhteistyöllä tavoitellaan. Sen olisi hänen mielestään erityisen tärkeää ulottua puolustusteollisuudesta yhteisiin sotilasoperaatioihin tilanteessa, jossa Britannia on jättämässä EU:n jäsenyyden.

– Euroopan turvallisuutta on rakennettava osin yhteisen turvallisuuspolitiikan avulla, mutta myös lisäämällä yhteistyötä kaikessa pakotteista, energiapolitiikasta, puolustusteollisuushankkeista, tutkimuksesta ja kehityksestä alkaen.

– EU:n puitteissa voimme tarkentaa lainsäädäntöä kyetäksemme torjumaan Venäjän eurooppalaisissa pankeissa toteuttamaa rahanpesua, jota käytetään demokratioitamme vastaan. Voimme vahvistaa tiedustelutiedon vaihtoa ja tiedonhankintaa sekä syventää yhteisiä kyberpuolustusresurssejamme, jotta pystymme vastaamaan Euroopan digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuviin hyökkäyksiin, Hökmark arvioi.

– Globaaliin maailmanjärjestykseen kohdistuu uhkia ja haasteita monelta taholta. Se vaatii EU:lta nykyistä ulospäin suuntautuneempaa otetta maailmassa ja yhteistä turvallisuuspoliittista käyttäytymistä, joka kykenee vastaamaan Eurooppaan kohdistuviin uhkiin kaikilla tasoilla.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt