– Suomen ja Ruotsin tiivistyvä kansainvälinen puolustusyhteistyö Naton ja muiden läntisten toimijoiden kanssa ärsyttää Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa, sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu toteaa.
Hänen mukaansa Venäjä pelaa nollasummapeliä, jossa omaa sotilaallista turvallisuutta tavoitellaan kaikilla keinoilla. Tässä paras saavutus on se, jos vastapuoli alistuu taistelua käymättä.
– Huomattavaa on, että tällaisella logiikalla toimiessaan Venäjän ei tarvitse milloinkaan tarkastella horjuttavatko sen omat toimet kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää, Lalu sanoo.
Petteri Lalu arvioi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun hiljattaisen kohupuheen taustoja ja merkitystä tästä löytyvässä Maanpuolustuskorkeakoulun työpaperissa.
Puolustusministeri Shoigu viittasi heinäkuun lopulla puolustusministeriön kollegiossa pitämässään runsasta mediahuomiota herättäneessä puheessa Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Suomea ja Ruotsia käsiteltiin puheessa Naton Brysselin huippukokousta ja sotilasliiton harjoitustoiminnan lisääntymistä koskevien kommenttien jälkeen.
– Todennäköisesti Suomi ja Ruotsi haluttiin tällä tavoin tuoda osaksi sitä mielikuvaa, jossa Venäjän ympärille luodaan vihamielisten Nato-maiden saartorengasta sekä liittää ne osaksi ministerin puheen alussa kuvailtua geopoliittista kilpailua, Petteri Lalu arvioi.
Verkkouutiset keräsi alle sitaatteina Shoigun puheen Suomea ja Ruotsia koskevat osuudet.
”Yhdysvaltain avulla on Eurooppaan ryhmitetty viisi kyberoperaatiokeskusta: Suomeen, Viroon, Puolaan, Saksaan ja Ranskaan.”
”Suomen ja Ruotsin vetäminen mukaan Naton rakenteisiin herättää huolestuneisuutta. Toukokuussa allekirjoitettiin sopimus, joka sallii niille täysipainoisen osallistumisen liittokunnan harjoituksiin ja mahdollistaa pääsyn Naton joukkojen ja aseiden johtamisjärjestelmään. Vastineeksi Nato sai esteettömän pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.”
”Korostan, että tällaiset länsimaisten kollegojen askeleet johtavat vallitsevan maailman turvallisuusjärjestelmän hajoamiseen, aiheuttavat vielä suurempaa epäluottamusta pakottaen meidät vastatoimiin”
Shoigu esitti puheessaan useita virheellisiä väittämiä. Puolustusministeri Jussi Niinistö kommentoi puhetta toteamalla, että hänen venäläiskollegallaan on menneet ”puurot ja vellit sekaisin”.
Puolustusministeriö julkaisi puheesta myös poikkeuksellisen tiedotteen.
Siinä muun muassa oikaistiin, ettei Suomessa ole USA:n avulla sijoitettua kyberoperaatiokeskusta. Suomi ja Ruotsi eivät myöskään ole tehneet sopimusta Naton kanssa vaan aiejulistuksen kolmenvälisestä yhteistyöstä USA:n kanssa. Suomella ei lisäksi ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin eikä Natolla myöskään ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta.
– Shoigun puheen herättämät olennaiset kysymykset ovat, onko kyseessä muutos Venäjän ja erityisesti sen puolustushallinnon suhtautumisessa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön Naton ja Yhdysvaltojen kanssa sekä kenelle puhe on suunnattu ja kuinka merkittävänä sen Suomea ja Ruotsia koskevia viittauksia voidaan pitää kokonaisuuden kannalta, Petteri Lalu kirjoittaa.
Uusi linja?
Petteri Lalun mukaan Sergei Shoigun puheessa oli jotakin uuttakin. Hänen mukaansa puhe ”vastatoimista” on venäläisessä retoriikassa aiemmin kytketty Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Nyt ne kuitenkin liitettiin jo puolustusyhteistyön tiivistymiseen.
– Toisin kuin suomalaispoliitikkojen arvioissa tämä muutos huomattiin venäläismedian reaktioissa, Lalu toteaa.
Esimerkiksi Kommersant-lehti otsikoi Sergei Shoigun luvanneen ”vastata Suomen ja Ruotsin Natoon mukaanvetämiseen”. Lalun mukaan myös uutistoimisto Regnum otsikoi oman uutisensa samaan tapaan.
– On vaikea arvioida perustuvatko Shoigun virheelliset väitteet väärinymmärrykseen vai oliko hänen tarkoituksenaan esittää tahallisesti vääristeltyjä tietoja Venäjän sisäisen keskustelun tarpeisiin. Ehkä puheen tarkoituksena oli esittää Venäjän näkökulmia valtiopäivävaaleihin valmistautuvien Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Lalu arvioi.
Hänen mukaansa tahattoman väärinymmärryksen mahdollisuutta on kuitenkin pidettävä suhteellisen pienenä.
– Vaikka Venäjän puolustusministerin puhe ei suomalaispoliitikkojen arvion mukaan ollut millään lailla merkittävä tai aiemmasta poikkeava, on siinä nähtävissä selvä aste-ero vastatoimien kytkemisessä muodollisen jäsenyyden sijasta Suomen ja Ruotsin läntisen puolustusyhteistyön syvenemiseen, Petteri Lalu toteaa.
Hän huomauttaa, että lausujana oli tällä kertaa virkamiesjohtoon kuuluvien kenraalien sijasta maan hallituksessa istuva ministeri. Oma painoarvonsa on hänen mukaansa myös puhetta taustoittaneella asevoimien lehden artikkelilla.
Venäjän asevoimien Krasnaja zvezda -lehti kritisoi yksityiskohtaisesti Suomen ja Ruotsin kansainvälisen puolustusyhteistyön piirteitä viikko puheen jälkeen. Artikkelin pääväite oli, että Suomi ja Ruotsi laajentavat Nato-yhteistyötään vuosi vuodelta, vaikka ilmoittavatkin olevansa sitoutuneita ”perinteisiin puolueettomuuden periaatteisiin”.
– Venäläisessä sotilaspoliittisessa ajattelussa puolueettomuudella ymmärretään politiikkaa, jossa pidättäydytään sodan aikana osallistumasta sotaan ja osoittamasta välitöntä apua taisteleville osapuolille – rauhan aikana puolueettomuus tarkoittaa kuulumattomuutta sotilasliittoihin, Lalu selvittää.
Hänen mukaansa on ilmeistä, että kirjoituksen tarkoituksena oli täsmentää puheen taustoja.
– Ainakaan Venäjän puolustushallinnon piirissä ei ministerin puhetta pidetä irrallisena heittona. Häntä myöskään ei ole arvosteltu maansa hallituksen linjasta poikkeavasta omavaltaisesta ulostulosta. Ehkäpä Venäjän valtiojohdon kantaan saadaan selvyyttä Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisen tiedotustilaisuudessa elokuun lopussa Sotshissa, Lalu toteaa.
