Venäjällä saatetaan laillistaa palkkasotilasyhtiöt. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Venäjä laillistaa sotilasyhtiöt – edessä raju sisäinen kädenvääntö

Yksityiset palkkasotilasyhtiöt saattavat tulevaisuudessa horjuttaa myös maan sisäistä vakautta.

Vaikka yksityiset sotilasyhtiöt ovat Venäjällä muodollisesti laittomia, niillä on tiettävästi ollut merkittävä rooli maan sotatoimissa Ukrainassa ja Syyriassa. Jos vireillä oleva lakihanke toteutuu, ne saattavat pian saada virallisesti tunnustetun aseman.

Kulisseissa käydäänkin jo kovaa kamppailua siitä, mikä Venäjän kilpailevista valtakeskuksista saa ne valvontaansa.

Palkkasotilaita ulkomaisiin operaatioihin lähettävistä venäläisfirmoista on otsikoihin noussut etenkin Wagner, jonka kerrotaan kärsineen tuntuvia tappioita Syyriassa.

Amerikkalaistutkija Paul Goblen mukaan Wagner, kuten muutkin vastaavat yhtiöt, on toistaiseksi toiminut Venäjän puolustusministeriön tosiasiallisessa ohjauksessa. Nyt siviilitiedustelusta vastaava FSB ja sotilastiedustelu GRU haluaisivat hänen mukaansa saada nämä firmat omaan kontrolliinsa.

– Maan molemmat keskeiset tiedusteluelimet selvästi uskovat, että yksityiset sotilasyhtiöt tulevat näyttelemään yhä tärkeämpää roolia Venäjän toimissa rajojensa ulkopuolella. Siksi ne haluavat varmistaa, että ne kontrolloivat näitä yhtiöitä puolustusministeriön asemesta, Venäjää vuosikymmeniä seurannut Goble toteaa Jamestown Foundation -tutkimusinstituutin julkaisemassa artikkelissa.

Puolustusministeriö ja tiedustelupalvelut eivät hänen mukaansa käy kädenvääntöä suoraan keskenään, vaan kahden muodollisesti itsenäisen organisaation välityksellä. Niistä toinen on puolustusministeriöön kytkeytyvä Vapaaehtoisjärjestö armeijan, ilmavoimien ja laivaston tueksi (DOSAAF) ja toinen tiedustelupalveluja lähellä oleva Donbasin vapaaehtoisten unioni. Molemmat organisaatiot ajavat nyt duumassa kilpailevia lakihankkeita sotilasyhtiöiden laillistamiseksi.

Se, kumpi niistä toteutuu, määrittänee Goblen mukaan samalla, kuka yhtiöiden toimintaa tulevaisuudessa valvoo. Panokset ovat suuret, sillä kyse on myös merkittävästä taloudellisesta ja poliittisesta vaikutusvallasta.
Sisäisten välienselvittelyjen välineeksi?

Jotkut asiantuntijat ovat Goblen mukaan esittäneet arvioita, joiden mukaan yhtiöiden kontrollivastuu saatettaisiin jakaa useammalle eri taholle. Tällöin DOSAAF vastaisi hyökkäysjoukoista, FSB niin sanotuista vapaaehtoisorganisaatioista ja GRU Wagner-tyyppisistä joukoista.

Tällainen vallanjako ei Goblen mielestä todennäköisesti muodostuisi pitkäaikaiseksi. Hän viittaa Venäjän sisäministeriön Vityaz-erikoisjoukoissa palvelleen Petr Fefelovin näkemykseen, jonka mukaan sotilasyhtiöt on keskitettävä yhden tahon komentoon. Ellei niin tapahdu, uhkana on, että ne alkavat toimia keskenään ristiriitaisesti.

– Vaikka hän ei avoimesti niin sano, hänen sanansa vihjaavat mahdolliseen huoleen siitä, että jos yhtiöiden valvonta on jaettu, näitä palkkasotilasjoukkoja voitaisiin käyttää isäntiensä poliittisiin tarkoituksiin paitsi ulkomailla, myös kotimaassa. Sellainen kehitys voisi tietenkin vaarantaa Venäjän kansallista turvallisuutta, Goble arvioi.

Sotilasyhtiöiden mahdollinen laillistaminen saattaa johtaa siihen, että niiden palveluksessa olevat palkkasotilaat pääsevät valtion suojelukseen ja heille tarjotaan vakuutus ja eläke. Siinä tapauksessa sillä, mikä viranomainen yhtiöitä valvoo, ei liene heidän näkökulmastaan suurta merkitystä, hän toteaa.

Siihen, millaisiin tehtäviin yksityisiä sotilasyhtiöitä tulevaisuudessa käytetään, asialla saattaa sen sijaan olla olennainen vaikutus.

– Jos puolustusministeriö vetää pisimmän korren, yhtiöistä tulee tosiasiallisesti osa armeijaa siitä riippumatta, millaisiksi ehdot määritellään. Jos niitä kontrolloikin FSB tai GRU, niistä muodostuu asevoimat, joita Moskova voi lähettää minne haluaa myös siinä tapauksessa, että se olisi ristiriidassa tavanomaisten sotilaallisten suunnitelmien kanssa, Goble kiteyttää.

Tähän sisältyy hänen mielestään vakavia potentiaalisia riskejä. Hän muistuttaa noin 200 Wagner-yhtiön palkkasotilaan saaneen surmansa USA:n iskuissa Syyriassa, vaikka Venäjän asevoimien mukaan alueella ei pitänyt olla venäläisiä.

– Välikohtaus synnytti kriisin Moskovan ja Washingtonin välille, mutta myös Venäjän pääkaupungin sisälle, hän sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt