Oppositiopuolueet kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tiedottivat torstaina illalla jättävänsä välikysymyksen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.
Kokoomuksen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen summaa Twitterissä syyt välikysymykseen. Hän toteaa olevansa pettynyt ja huolestunut budjettiriihen tuloksista.
– Velkaa otetaan hymyillen. Miljardit vilisevät. Samalla työllisyystoimien takarajaa siirrettiin vuosilla ja tyydyttiin täysin riittämättömään mittakaavaan, tarve moninkertainen, Ikonen toteaa.
Hallituksen budjetti on peräti liki 11 miljardia alijäämäinen. Työllisyyspäätöksiä tehtiin hallituksen mukaan yli 30[nbsp]000 uuden työllisen edestä. Hallituskauden sijasta tavoitteen kerrottiin kuitenkin täyttyvän vasta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Todellisista luvuista on lisäksi ollut kiistaa.
Valtiovarainministeriön mukaan päätöksiä tehtiin noin 14[nbsp]000-16[nbsp]000 työllisen toimista. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan huomautti torstaina eduskunnassa hallituksen laskeneen lukuihinsa mukaan aiemmat työllisyyttä parantaviksi arvioidut toimet, mutta ei työllisyyttä heikentäviä päätöksiä. Hän sai riihen lopulliseksi saldoksi päätökset vain noin 6[nbsp]000 työllisestä.
Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteet julkisen talouden tasapainosta ja 75 prosentin työllisyysasteesta. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi keskiviikkona riihen jälkeen, ettei tavoitteita voida enää saavuttaa.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kiinnitti torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen huomiota etenkin työllisyystavoitteen lykkäämiseen.
– Työllisyystavoitteen (75%) toteutumisen lykkääminen 2023-> 2030 tarkoittaa sitä, että hallitus hyväksyy sen, että kymmenen vuoden päästä meillä on 1/4 työikäisestä väestöstä työvoiman ulkopuolella. Samaan aikaan huoltosuhde jatkaa heikkenemistään. Yhtälö on mahdoton, Multala tviittasi.
Olen pettynyt ja huolestunut budjettiriihen tuloksista. Velkaa otetaan hymyillen. Miljardit vilisevät. Samalla työllisyystoimien takarajaa siirrettiin vuosilla ja tyydyttiin täysin riittämättömään mittakaavaan, tarve moninkertainen. Jätämme välikysymyksen. https://t.co/nZfSiECa0i
— Anna-Kaisa Ikonen (@IkonenAK) September 17, 2020
Työllisyystavoitteen (75%) toteutumisen lykkääminen 2023-> 2030 tarkoittaa sitä, että hallitus hyväksyy sen, että kymmenen vuoden päästä meillä on 1/4 työikäisestä väestöstä työvoiman ulkopuolella. Samaan aikaan huoltosuhde jatkaa heikkenemistään. Yhtälö on mahdoton! #työllisyys
— Sari Multala (@SariMultala) September 17, 2020
