Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Yhteinen näkemys julkisesta taloudesta jää kuitenkin siihen.
Suomalaiset jakaantuvat voimakkaasti poliittisen suuntautumisen mukaan, kun kysytään, pitäisikö velkaa purkaa mieluummin veronkiristyksillä vai palveluiden ja etuuksien leikkauksilla.
Suurempi osa suomalaisista (42 %) korottaisi mieluummin veroja kuin leikkaisi palveluja ja tulonsiirtoja (37 %), jos valtion ja kuntien tulot osoittautuvat riittämättömiksi.
Vain 22 prosenttia suomalaisista maksaisi kuitenkin henkilökohtaisesti mielellään nykyistä enemmän veroja, 57 prosenttia ei.
– Vastauksissa näkyy ilmiö, jonka mukaan kansalaiset kiristäisivät mieluiten muiden veroja, mutta harva on valmis itse maksamaan enemmän veroja, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen. Hän on kirjoittanut suomalaisten julkistalousasenteita käsittelevän EVA Analyysin Kirottu velka.
Vain neljäsosa (25 %) suomalaisista on sitä mieltä, että verotuksessa on yleisesti ottaen kiristämisen varaa. Puolet (48 %) ei näe verotuksessa käytännössä ollenkaan kiristämisen varaa.
– Verojen pienillä kiristyksillä selviytyminen julkisen talouden kriisistä vaikuttaisikin olevan monen toive, mutta realiteetit puhuvat toivetta vastaan. Suomen kokonaisveroaste on huomattavasti kireämpi kuin OECD-maiden keskiarvo. Sietokyvyn rajat veronkiristyksissä alkavat tulla yhä useammalla kotitaloudella vastaan, Metelinen toteaa.
Hallituspuolueiden kannattajat keskustaa lukuun ottamatta ovat kansan keskiarvoa valmiimpia kasvattamaan velkataakkaa ja kiristämään veroja, kun taas oppositiopuolueiden perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien näkemys on päinvastainen.
Suurin asennemuutos on tapahtunut perussuomalaisten kannattajilla, joista 61 prosenttia on valmiita leikkauksiin valtionvelan kuriin saamiseksi. Vuoden 2019 Arvo- ja asennetutkimuksessa 36 prosenttia perussuomalaisten kannattajista vaati valtionvelan kuriin saamista, vaikka se tarkoittaisi etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia.
Perussuomalaisten äänestäjäkunnan kääntyminen vahvasti talouskuria kannattavalle ja veronkiristyksiä vastustavalle linjalle näkyy kautta linjan viime syksyn kyselyn vastauksissa.
Tulokset perustuvat 2[nbsp]019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
