Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen kirjoittaa blogissaan julkisen ja yksityisen toiminnan rajanvetoon liittyvistä ongelmista. Niitä löytyy hänen mukaansa erityisesti hallinnon läpinäkyvyydestä, mutta myös esimerkiksi otsikoissa tämän tästä olevasta johdon palkkauksesta.
Pursiainen listaa Veikkauksen, Alkon ja Yleisradion esimerkkeinä julkisista toimijoista, jotka muistuttavat suuresti virastoja, vaikka ovatkin muodollisesti yhtiöitä.
– Valtio omistaa ne kokonaan, eivätkä ne siis joudu hankkimaan pääomaa markkinaehtoisesti. Niillä on viranomaistoiminnan kaltaisia velvollisuuksia. Ne ovat lakisääteisiä monopoleja. Kilpailun puuttuminen poistaa tavanomaisen yritystoimintaan liittyvän riskin, hän kirjoittaa.
Siksi niitä tulisi Heikki Pursiaisen mukaan tarkastella virastoina.
– Tämä koskee ensiksikin julkisuutta. Veikkauksen pitäisi esimerkiksi kertoa mitä se maksaa Teemu Selänteelle. On täysin käsittämätöntä, että julkisia varoja jaetaan julkkiksille ilman että kukaan tietää summia.
Jääkiekkolegenda toimii Veikkauksen ”lähettiläänä” ja markkinoi Veikkausta. Monopoliyhtiön ja Selänteen välistä sopimusta päätettiin hiljattain jatkaa vuoden 2018 loppuun asti. Sopimuksen yksityiskohtia, kuten palkkasummia, ei ole paljastettu. Tältä osin on julkisuudessa vedottu liikesalaisuuteen.
Heikki Pursiainen ottaa hampaisiinsa myös Ylen varainkäytön – etenkin kansainvälisiin viihdehankintoihin.
– Olisi tärkeää tietää, kuinka paljon verovaroja Yleisradio käyttää yleisesti. Mutta erityisen tärkeää on tietää, paljonko rahaa käytetään ohjelmatuotantoon, jonka markkinatalous ja kaupalliset toimijat saisivat ongelmitta markkinoille, hän pohtii.
– Sekä olympialaiset että ulkomainen viihde kuuluvat ehdottomasti tähän joukkoon. Kysymyksessä on siis toiminta, jota ei ole mitään järkeä harjoittaa julkisilla varoilla. Nyt ei edes tiedetä kuinka paljon varoja siihen käytetään.
Pursiaisen mukaan tietoja voidaan ilmeisesti olla julkistamatta, koska Yleisradio ei ”käytä julkista valtaa” julkisuuslain määritelmän mukaisesti.
– Pelkkä verovaroilla toimiminen ei riitä julkisuuden perusteeksi. Yleisradio voi salata kansalaisilta, mihin verovaroja käytetään. On selvää, että sama logiikka, joka vaatii Länsimetron ja sote-yhtiöiden tietojen julkisuutta, pätee myös Yleisradioon, Heikki Pursiainen kirjoittaa.
