Kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ikäsyrjinnästä työnhaussa.
Ruoho kysyy hallitukselta, mihin toimiin se ryhtyy, jotta kaikenikäisillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä.
Hänen mukaansa väestörakenteen kehitys vaatii työllisyysasteen nostamista yhä edelleen.
– Väestönkasvun kehitys huomioiden tulevaisuudessa jopa 80 prosentin työllisyysaste on välttämätön, jottei tarvitse leikata peruspalveluista, eikä tarvitsisi korottaa verotusta. Peruspalveluilla tuetaan ihmisten osaamista ja työkykyä.
– Veronkorotukset eivät tue työllistymisasteen nousua. Leikkaukset kansan hyvinvointia ja työkykyä tukevista palveluista sekä veronkorotukset toisivat huonon kierteen kansantalouteen. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitaan myös työnurien pidentämistä, Ruoho toteaa tiedotteessa.
Ruoho viittaa EK:n tutkimukseen (2018), jonka mukaan 28 prosenttia 55-64-vuotiaista koki tulleensa syrjityksi työnhaussa ikänsä perusteella.
Kuitenkin Aalto-yliopiston tutkimuksen (2015) mukaan yli 45-vuotiaat suomalaiset asiantuntijat kokevat tilastollisesti merkittävästi enemmän innostusta työssään kuin nuoremmat kollegansa. He ovat tarmokkaita, joustavia, omistautuneita sekä sitoutuneita työhönsä.
Esimerkiksi Espoon kaupungissa työskentelee 74-vuotias henkilö opettajan tehtävissä koulussa. Tuo positiivinen ja tarmokas opettaja on myös oppilaiden suosiossa.
– Toisaalta ikään liittyvät syrjintäkokemukset työnhaussa eivät ole pelkästään ikääntyvien ongelma. Moni tarmokas ja motivoitunut nuori kokee esteenä työnhaussa sen, ettei heillä ole vielä tarvittavaa työkokemusta. Yhteistä sekä ikääntyville työnhakijoille että ilman työkokemusta oleville nuorille on se, etteivät he koe pääsevänsä näyttämään osaamistaan ja kykyjään, Ruoho toteaa.
