Keskuskauppakamarin mukaan Suomen infrastruktuurin taso on suhteellisesti heikompaa kuin Ruotsin kaltaisissa verrokkimaissa.
Liikenneväylät kärsivät tällä hetkellä lähes 2,5 miljardin euron korjausvelasta, josta puolet koskee tiestöä. Uusien väylähankkeiden investointivelaksi on arvioitu jopa 15 miljardia euroa.
Ruotsissa väylien kehittämis- ja korjausinvestointeihin käytetään vuosittain vertailukelpoisesti kaksin- tai kolminkertainen määrä rahaa.
– Kansainvälinen kilpailukykymme vaatii, että takamatkaa, joka meillä syrjäisen sijaintimme puolesta on, korjataan etumatkaksi suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin. Tarvitsemme toimivat raide-, meri-, lento- ja tieyhteydet, sujuvat logistiikkaketjut eri puolilta Suomea maailmalle, Keskuskauppakamarin ”Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla”-julkaisussa todetaan.
Hallituskausiin sidotun budjettirahoituksen ei katsota sallivan liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Nykyinen malli ei myöskään mahdollista EU:n tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä oikea-aikaisesti.
Tieinfrastruktuuriin ehdotetaan kokonaan uutta rahoitusmallia.
– Uusi liiketoimintapohjainen malli, valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö voisi käyttää vahvaa tasettaan lainanottoon ja siten mahdollistaa investoinnit etupainotteisesti. Tulopohja perustuisi polttoaineveroja korvaavien liikenteeltä perittävien maksujen tuottoon.
Maksujärjestelmän ehtona olisi, että nykyinen liikenteeseen kohdistuva verotus alenisi vastaavassa suhteessa.
– Tämä tarvitaan, etteivät liikenteen nettokustannukset kasvaisi uudistuksen johdosta ja että markkinoilla olisi maksujen perimiseen toimiva, edullinen sekä tietoturvan takaava järjestelmä, julkaisussa todetaan.
Liikenneväylien 2.5 miljardin korjausvelka taitettava. Mitä halutaan tehdä?
@PetteriOrpo: Jos uudenlaisia rahoitusmalleja ei löydetä, infra rappeutuu ja isot investoinnit jää tekemättä. Ratkaisuja:#kilpailukyvynavaimet pic.twitter.com/iBIwXTysy4— Päivi Elina Wood (@wood_paivi) December 13, 2019