Hallituksen valmistelema esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan realistinen, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
VATT:n erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityksessä ei riittävästi huomioida pulaa terveydenhuoltoon ammattihenkilöstöstä sekä tarvittavan lisärahoituksen suuruutta. Myöskään esityksen pohjana olevien laskelmien perusteita ei tuoda esille.
VATT toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, että hallituksen valmisteleman lakiesityksen tavoitteet ovat kannatettavia.
– Esitys edistäisi toteutuessaan väestön yhdenvertaisuutta sekä väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Se edistäisi myös perusterveydenhuollossa annettavan hoidon saatavuutta ja hoidon potilasturvallisuutta.
– Vaikka hallituksen valmistelemalla lakiesityksellä on hyvät tavoitteet, on sen toteutuminen epärealistista. Kaikkein suurin este seitsemän päivän hoitotakuulle on pula terveydenhuollon työntekijöistä. Vuonna 2019 sote-alalla jäi palkkaamatta lähes 25[nbsp]000 työtekijää ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapandemian aikana, toteavat Saxell ja Siikanen.
VATT korostaa lausunnossaan, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien pulaan pitäisi tarttua alan houkuttelevuutta lisäämällä. Tämä tarkoittaa palkkojen korottamista sekä työn kuormittavuuden vähentämistä parantamalla työoloja ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Myös perusterveydenhuollon johtamista tulisi parantaa.
Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.
– Lääkärivaje näkyy terveyskeskuksissa täyttämättä jääneinä virkoina, vuokratyövoiman käytöstä aiheutuvana henkilöstön vaihtuvuutena, korkeina palkkoina ja sitä kautta korkeampina kustannuksina yhteiskunnalle, summaavat Saxell ja Siikanen.
Työvoimapulan poistaminen vaatii, että perusterveydenhuoltoon käytetään nykyistä merkittävästi enemmän rahaa. Hallitus on esityksessään arvioinut kustannuspaineen olevan 9-10 prosentin luokkaa uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina 2023-2025, mutta laskelmien luotettavuutta on Saxellin ja Siikasen mukaan mahdotonta arvioida.
– Uudistuksen rahallisia vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi työvoimatarpeeseen on mahdotonta arvioida, koska hallituksen esityksessä ei tuoda esille, miten vaikutukset on tarkkaan ottaen laskettu. Myöskään tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa, he arvioivat.
Hoitotakuun kiristämisen on tarkoitus toteutua 1.4.2023 eli lähes samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. VATT toteaa lausunnossaan, että kahta näin suurta uudistusta ei pitäisi tehdä samaan aikaan, vaan hoitotakuu-uudistus pitäisi vaiheistaa ajallisesti ja alueellisesti.
