Koronavirustesti. LEHTIKUVA/AFP

Lenita Toivakka: Vastuullisuudelle on valtava tarve

Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta on suuri.

Valtioiden ulkorajat ovat kiinni, lentokentät ovat autioita, kansainväliset kokoukset ja työmatkat on peruutettu, autioita konserttisaleja, jääkiekkoareenoita ja urheiluhalleja, tyhjiä konttoreita ja kouluja. Uusi vuosikymmen on alkanut pysäyttämällä ja sulkemalla lähes kaiken. Ihmisiä pyydetään pitämään fyysistä etäisyyttä toisiinsa. Yritykset sulkevat oviaan, ihmisiä lomautetaan. Olemme kuin keskellä scifi-leffaa, jossa ei ole pause-nappulaa eikä pikakelausta. Elämme sisällä koronakriisiä, epätodellisessa epävarmuudessa

Uutiset eri puolelta maailmaa valtaavat kotisohvat ja on vaikea antaa ajatuksissa tilaa muulle kuin koronavirukseen sairastuneelle maailmalle. Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta on suuri. Huoli on suuri myös terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydestä. Samaan aikaan huoli herää siitä, miten selviämme tästä taloudellisesti. Millaiset ja miten pitkäkestoiset vauriot tämä terveys- ja talouskriisi jättää maailmaamme.

Valtiot ovat nopeilla päätöksillä sulkeneet rajojaan estääkseen ihmisten liikkumisen ja taudin leviämisen. Monilla toimialoilla kauppa ja tavaroiden liikkuvuus on pysähdyksissä. Elintarvikkeet ja lääkkeet onneksi liikkuvat ja verkossa kauppa kiivaasti. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti, että niin ihmisten kuin yritysten on ollut mahdoton pysyä perässä. Kukaan ei ole voinut varautua arkeemme syöksyneen kriisin vaikutuksiin. Toisaalta uusi tilanne tuo uusia tarpeita ja uusia liikeideoita. Nokkelimmat osaajat kehittelevät uusia palveluja kriisin keskellä elävien tarpeisiin.

Ihmiset ja valtiot käpertyvät sisäänpäin ja huolehtivat vain omasta selviytymisestään kriisin keskellä. Uutisia eri valtioiden tautitilanteen kehittymisestä seurataan kiivaasti, mutta apua ei naapurille EU:ssakaan ole tarjottu. Suljetut rajat ovat voimakkaita muureja kriisin keskellä. EU on hiljentynyt.

YK on ollut näkyvä äänitorvi ja globaali vastuunkantaja kriisin keskellä. Maailma seuraa WHO:n koronasuosituksia ja YK:n pääsihteeri Antonio Gutierrez on viime aikoina lausunut huoltaan koronatilanteesta koko maailman puolesta. Jonkun on nyt huolehdittava, että globaali ääni kuuluu kriisin keskellä muistuttaen kansainvälisistä sopimuksista, kuten ihmisoikeuksista ja ympäristösopimuksista. Kansainväliset valtioiden kesken sovitut julistukset eivät saa unohtua vakavan terveyskriisin keskelläkään. Niiden tarkoitus on suojella meitä jokaista, ja erityisesti kaiken heikoimmassa asemassa olevia kriisin keskellä.

Jonkun on myös otettava johtajuus, että maailma lähtee oikeaan suuntaan kriisin laannuttua. Maat toipuvat kriisistä eri tahdissa ja talouden toipuminen eri valtioissa kriisin jälkeen vie pitkään. Toiset nousevat nopeammin, kuten Kiina, joka jo asemoi itseään uudelleen globaalina toimijana. On tärkeää, että kaikkialla valtiot ja yritykset lisäävät sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta sekä työtään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Globalisaation osaoptimoinnilta ei vältytä, mutta sitä voisi vähentää keskittymällä kansainväliseen yhteistyöhön ja kestävään kasvuun. Agenda 2030-julistukseen ovat kaikki maailman maat jo kerran sitoutuneet vuonna 2015.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovatkin kestävälle kasvulle erinomaisen pohjan. Globalisaatiosta olisi luotava parempi versio. Vastuullisuudelle on valtava tarve kriisin keskellä ja sen jälkeen.

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka on Global Compact Network Finlandin pääsihteeri, entinen kansanedustaja ja ex-ministeri.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt