Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miksi ihmiselle hyvä palveluseteli on ”vasemmistovihreälle hallitukselle vastenmielinen”.
– Aluevaalikeskustelussa kokoomus on puhunut palvelusetelien laajan käytön puolesta. Miksi? Siksi, että me haluamme, että ihmiset saavat ajoissa ja juuri itselleen sopivat palvelut. Emme halua jättää ihmisiä jonoon, Sarkomaa toteaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Hänen mielestään palveluseteli on vaikuttava keino kehittää palveluita järjestelmäkeskeisyyden sijaan ihmisten tarpeista lähteväksi.
– Ihmisten mahdollisuus valita ja vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Suomalainen toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä perustuu julkisen, yritysten ja järjestöjen hyvään yhteistyöhön. Päävastuu on ja pitää olla julkisella sektorilla, Sarkomaa korostaa.
Hän kehottaa palveluseteliasiassa vastahankaan olevia hallituspuolueita kuuntelemaan asiantuntijoita.
– Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara on toistuvasti ja viisaasti todennut palvelusetelin olevan yksi tärkeimmistä työkaluista ikääntyvien palveluiden järjestämisessä. Merkittävimpiä käyttökohteita ovat palveluasuminen, kotipalvelu, kotisairaanhoito ja erilaiset kotona toteutettavat tukipalvelut ja omaishoitajien vapaapäivät, Sarkomaa sanoo.
Pk-yritykset mukaan palveluiden tuottamiseen
Sarkomaan mukaan palvelusetelin käyttöä on uusilla hyvinvointialueilla katsottava laajasti, sillä sen hyödyt ovat monet.
Hänen mielestään palvelusetelin tuoma merkittävin etu on ikääntyvän ihmisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.
Sarkomaa viittaa Anni Lausvaaran tiivistelmään (MustRead Aluevaalikirje, 21.1.2021) asiasta: ”Palveluasumisessa iäkäs pääsee setelin avulla vertailemaan ja valitsemaan itselleen parhaan vaihtoehdon. On kenelle tahansa suuri kysymys pohtia, mihin haluaa voimiensa vähetessä asettua asumaan.”
– Olen Lausvaaran kanssa täysin samaa mieltä myös siitä, että palvelusetelin käyttö ennalta ehkäisevässä toiminnassa tuo valtavia mahdollisuuksia raskaampien palvelujen tarpeen siirtämiseen tai keventämiseen, Sarkomaa toteaa.
Hänen mukaansa palveluseteli tuo pienemmille toimijoille, kuten järjestöille ja pk-yrityksille, mahdollisuuksia osallistua palvelujen tuottamiseen.
– Lausvaara osuu asian ytimeen sanoessaan, että järjestöillä on monipuolisen toimintansa kautta syvällistä osaamista ja paikallista kokemusta, jota suuremmilla toimijoilla ei välttämättä ole. Palvelusetelin avulla pidetään yllä asumispalvelujen tuottajien monimuotoisuutta. Useimmat palvelunkäyttäjät arvostavat oman paikkakuntansa ja alueensa tuttuja toimijoita, Sarkomaa sanoo.
– Palvelusetelin hylkiminen tuntuu siksikin järjettömältä, että palveluseteli on tapa saada sote-alalle lisää tekijöitä. Moni on kiinnostus sote-alasta, mutta haluaa toimia yrittäjänä tai järjestöissä. Palveluseteli lisää myös osaltaan alan vetovoimaa.
Sarkomaan mukaan koronan kuormittaman julkisen sektorin työtaakan keventäminen onkin olennainen syy palvelusetelin käyttöön.
– Esimerkiksi suunterveydenhuollossa se on aivan välttämätöntä. Ihmisiä ei voi jättää jonoon, eikä julkisen terveydenhuollon henkilöstöä saa näännyttää työtaakan alle.
