Vasemmistoliiton entinen pääsihteeri, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kannattaa työttömyysturvan aktiivimallia. Sund oli itse mukana mallia valmistelleessa Hetemäen työryhmässä, missä oli edustus eri ministeriöiden asiantuntijoiden lisäksi myös SAK:sta, Akavasta, EK:sta ja Kuntatyönantajilta.
Sundia harmittaa, että aktiivimallista nousseessa keskustelussa on unohdettu kokonaan muutoksen positiivinen puoli.
–En kiistä miinuksia. Tämä ei ole kauhean solidaarinen malli, mutta tässä on kuitenkin niin paljon plussaa, että vaakakuppi kokonaisarviossa minulla kääntyy plussan puolelle, Sund kertoo Uudelle Suomelle.
Sund korjaa esilläolleita väitteitä siitä, että aktiivimalli olisi leikannut työttömyysturvaa. Malli on hänen mukaansa kustannuksiltaan neutraali ja se myös lyhentää työttömyysturvan omavastuuaikaa seitsemästä päivästä viiteen, mikä parantaa lyhytaikaisen työttömyyden etuustasoa.
Hänen mukaansa juuri STTK otti aktiivisuusperiaatteen työryhmässä esille. Työryhmä pohti alunperin vain työttömyysturvan porrastusta työttömyyden keston perusteella. Sundin mukaan STTK ehdotti, ettei leikkaus tulisi automaattisesti vaan se olisi mahdollista estää omalla aktiivisuudella. Tämän pohjalta syntyi lopulta työttömyysturvan aktiivimalli. Poliittista ohjausta ei hänen havaintojensa mukaan ollut.
Sundin mukaan aktiivimallin taustalla on useita tutkimuksia, jotka osoittavat taloudellisten kannustimien toimivuuden. Tutkimukset kertovat työttömän ”virkistyvän työnhakuun” kun hänen työttömyysturvansa uhkaa heikentyä, mikä Sundin mukaan näkyy myös tilaistoista. Noin 8000-10 000 työpaikkaa tuova aktiivimalli kannattikin hänen mukaansa viedä läpi, vaikka siitä ei tullutkaan aivan täydellinen. Eikä Suomella toisaalta ole hänen mukaansa varaa kalliiseen järjestelmään, missä kukaan ei kärsisi.
– Tilanne on niin vakava, että jos meillä yli 3 prosentin kasvun oloissa julkinen talous tekee edelleen alijäämää, niin onhan tässä jotain fundamenteissa pielessä, ja tämä kasvu ei jatku kauaa.
Hänen mukaansa nykyinen työllisyysaste ei riitä Suomelle alkuunkaan.
– Parin–kolmen vuoden kuluttua, kun kasvu ehtyy, jos velkataso on samalla tasolla tai jopa korkeammalla kuin nyt, kyllä on köyhille kovaa kyytiä tiedossa.
