Eduskunnan täysistunnossa oli tänään keskiviikkona ensimmäisessä käsittelyssä perustuslain muutos. Hallitus esittää, että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa muutetaan.
Rajoittamisen perusteena on tiedon hankkiminen sotilaallisesta toiminnasta tai muusta toiminnasta, joka uhkaa vakavasti kansallista turvallisuutta. Perustuslain muutos mahdollistaisi siviili‑ ja sotilastiedustelulainsäädännön säätämisen tavallisina lakeina.
Kokoomuksen kansanedustajan Pertti Salolaisen mukaan parlamentaarisessa työryhmässä, jossa hän on ollut mukana, vallitsi yksimielisyys perustuslain muutoksen kiireellisyydestä.
– Mitä tähän kiireellisyyteen tulee, niin perusteluja on todella paljon. Me olemme vakavasti jäljessä kaikista verrokkimaista ja on aika inhottavaa, että Ruotsin tiedustelu joutuu kertomaan meille, että Suomen ulkoministeriötä on vakoiltu jo vuosien ajan, Salolainen sanoi eduskuntakeskustelussa.
Jos perustuslain muutos menee yli vaalien, niin tiedustelulakeihin liittyvä lainsäädäntö saadaan Salolaisen mukaan hyväksyttyä ehkä vasta vuonna 2020.
Jotta perustuslain muutos voitaisiin julistaa kiireelliseksi, sitä täytyy kannattaa viiden kuudesosan läsnäolevista kansanedustajista. Kiireelliseksi julistaminen voidaan tehdä perustuslain muutoksen toisessa käsittelyssä ensi viikon tiistaina. Äänestys olisi silloin ensi viikon keskiviikkona.
Li Anderssonin logiikka ihmetytti
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että tiedustelulakikokonaisuus on eri asia kuin perustuslain kiireellisen menettelyn arviointi.
– Edustaja, joka kannattaa sekä perustuslain sisällöllistä muutosta että tiedusteluvaltuuksien lisäämistä, voi silti olla sitä mieltä, että kiireellisen menettelyn ehdot ja kriteerit eivät tässä tilanteessa täyty. Haluan painottaa, että näitä asioita on pystyttävä tarkastelemaan myöskin erillään, Andersson sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ihmetteli sitä, että Li Andersson kaipasi näyttöä konkreettisesta uhasta, joka perustelisi kiireellisyyttä.
– Itse sanoisin, että jos sellaista konkreettista uhkaa olisi näkyvissä, sitä olisi jo rynnätty torjumaan, Zyskowicz sanoi.
Myös sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ihmetteli Li Anderssonin logiikkaa.
– Minun on helppo ymmärtää se, että joku on koko tiedustelulainsäädännön uudistusta vastaan, mutta hieman vaikeampi, ymmärtää se, että samaan aikaan kannattaisi tiedustelulainsäädännön uudistamista mutta ei kannattaisi nyt tätä kiireellisyysmenettelyä, Elo sanoi.
Krimin tapahtumien uhalle Itämerellä ei todellisuuspohjaa
Simon Elo totesi, että asiantuntijoiden mukaan Suomi on 15 vuotta jäljessä keskeisiä vertailumaita.
– Tilanne on tällä hetkellä se, että jos Irakiin tai Syyriaan lähtee niin sanottu vierastaistelija Suomesta, niin me emme itse pysty tiedustelutietoa tällaisesta henkilöstä tuottamaan, olemme täysin muiden maiden hyvän tahdon varassa.
Elon mielestä on hyvin ongelmallista, jos lakien säätäminen menee vuoteen 2020, mikäli perustuslakia ei voida muuttaa kiireellisesti.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi totesi, ettei hän ole vakuuttunut siitä, että perustelut kiireellisyydelle pitävät.
– Jos ajatellaan kaiken kaikkiaan, niin nythän on luotu sellainenkin uhka, että Ukrainan ja Krimin tapahtumat voitaisiin sellaisenaan siirtää Itämeren alueelle, mihin ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Ei edes siitä huolimatta, että meidän oma puolustusministerimme on Ahvenanmaalla jo nähnyt vihreitä miehiä, Mustajärvi sanoi.
Keskustan kansanedustajalla Olavi Ala-Nissilällä oli antaa konkreettinen esimerkki vasemmistolle. Ala-Nissilä totesi, että Turussa on ollut karmea terroriteko ja Airiston tuntumassa on parhaillaan ilmiöitä, jotka ihmisiä huolestuttavat.
– Kyllä minulta Turun seudulla ihmiset kysyvät, teettekö te mitään, miksei Suomessa ole samanlaista lainsäädäntöä kuin Ruotsissa, Ala-Nissilä kertoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman sanoi, että on välttämätöntä, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet, joiden avulla Suomea ja suomalaisia koskevat uhat voidaan havaita ja niitä voidaan torjua.
Vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen antoi sivusta hieman tukea Li Anderssonille ja sanoi, että kyseessä on kaksi eri kokonaisuutta: perustuslain muuttamisjärjestys ja varsinaiset tiedustelulait.
– Mielestäni ei ole tarpeen liioitella uhkakuvia, joita nykyinen maailma Suomellekin asettaa, mutta niitä ei ole missään tapauksessa tarpeen myöskään vähätellä. Ymmärrän hyvin ajattelua siitä, että olemme vakavasti jäljessä monissa tiedustelutematiikkaan liittyvissä kysymyksissä, Parviainen sanoi.
PS ei niele kiireellisyyttä kritiikittä
Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö sanoi, että muutos perustuslakiin on hyvin suppea ja tarkkarajainen, ja perustuslakivaliokunnan mietintö rajaa sitä entisestään.
– Kun tämä on tarkkarajainen ehdotus, niin se itsessään minun mielestäni vähentää tähän kiirehtimiseen liittyviä riskejä yleisellä tasolla. Me emme luo ennakkotapausta. Nyt meidän pitää arvioida tiedustelulakien kiireellisyyden tarvetta ja siitä 1—2 vuoden aikaerosta saatavaa hyötyä, Niinistö sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomautti, että perustuslakivaliokunnan mietinnössä ei juurikaan ole perusteluja kiireellisyydestä.
– Tätä kiireellisyyttä en sinänsä niele kritiikittä, koska näiden asioiden tarvehan on tiedetty jo vuodesta 2008 lähtien tai jopa sitä aikaisemmin, niin sotilas- kuin siviilitiedustelunkin puolella, joten mistä se kiire nyt tulee, Mäkelä kysyi.
Kokoomuksen Pertti Salolainen sanoi tulleensa vakuuttuneeksi siitä, että muuttuneessa maailmanpolitiikan tilanteessa ei ole syytä odottaa vuoteen 2020.
– Joka päivä meitä vastaan hyökätään vähintään kahdensadan hybridi- tai kyberiskun voimalla. Suomea, eri organisaatioita, instituutioita vastaan. Aikaisemmassa tehtävässäni suurlähettiläänä tulin tietoiseksi siitä, miten riippuvaisia me olemme ulkomaisista tiedustelupalveluista. Sieltä on tullut meille tärkein tieto monessa tapauksessa. Sen takia tämä on vakava juttu, Salolainen sanoi.
”Näin sanotaan Turkissa tai Venäjällä, mutta ei Suomessa”
Li Andersson sanoi, että vasemmistoliiton huolenaiheena on, että mikäli perustuslain muuttamisen kynnys nyt madaltuu, niin myös jatkossa perustuslakia on mahdollista muuttaa kevyemmin perustein kuin mitä tähän asti on ollut mahdollista.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi debatin lopuksi yhteenvetona, että keskustelu eduskuntasalissa oli varsin yksimielinen. Hän totesi, että tarve tiedustelulakihankkeelle tunnustetaan, mutta kiirehtimismenettelystä käydään jatkokeskustelua.
– Meillä on kokonaisuus, joka on huolella punnittu, jossa vain tarkkarajaisia, täsmällisiä, tiettyjä rajauksia voidaan tehdä kansalaisten perusoikeuksiin, jotta voidaan edistää turvallisuutta koko Suomessa. Mutta ei voida tehdä niin, että puututtaisiin perusoikeuksien aivan ydinalueisiin tai poistettaisiin rajattomasti, vaikka niin, että massavalvonta sallittaisiin tuosta noin vain, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan perusviesti on se, että turvallisuusintressiä ei voi määrättömästi edistää muiden oikeuksien kustannuksella.
– Emme me voi sanoa, että kun sanotaan ”kansallinen turvallisuus”, niin mitä vain saa tehdä. Ei missään nimessä näin. Näin sanotaan Turkissa tai Venäjällä tai muualla mutta ei Suomessa, Häkkänen totesi.
