Verkkouutiset

Vasemmistolainen ilmastonystävä epäilee EU:n ilmastopolitiikkaa

Silvia Modig ja muut mepit ennustavat, että metsien hiilinieluihin kohdistuva paine kasvaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU-parlamentti ja EU-jäsenmaat sopivat alkuviikolla, että EU kirjaa ilmastotavoitteensa lakiin. Merkillepantavaa on, että ilmastotavoitteet ovat koko EU:lle yhteisiä, eikä tavoitteita ole jaettu jäsenmaiden kesken. Tästä seuraa, että taakka jaetaan myöhemmin erillisissä neuvotteluissa.

Suomalaiset EU-parlamentaarikot ennustavat, että jako ei ole helppoa.

– Tulee kaikilla tasoilla vääntöä. Tiukat ajat edessä, sanoo kokoomusmeppi Henna Virkkunen.

– Tästä tulee iso riita, ennustaa EU-parlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.).

Suomella on heidän mukaansa paljon pelissä, koska jatkoneuvotteluissa metsien hiilinielujen rooli tulee olemaan suuri. EU-parlamentaarikko Silvia Modig (vas.) sanoo, että suomalaisten poliitikkojen kannattaa pysyä tarkkana.

– Meidän tehtävämme on valvoa Suomen etua, koska tämä ulottuu voimakkaasti metsänieluihin.

EU on sopinut, että unionista tulee hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Jo ennen sitä hiilipäästöjä pitää vähentää 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Modig kuitenkin muistuttaa, että 55 prosentin tavoite ei ole todellinen, koska siihen on laskettu mukaan hiilinielut eli esimerkiksi metsien sitoma hiilidioksidi. Tästä seuraa ensinnäkin se, että päästöjä ei tarvitse vähentää 55:ä prosenttia, vaan vain 52,8 prosenttia. Toiseksi tästä seuraa, että metsien hiilinielujen merkitys laskelmissa kasvaa.

Modig pitää ilmastopäästöjen vähentämistä tärkeänä. Hän katsoo, että EU:n ilmastolain tavoitteet jäävät jälkeen siitä, kuinka paljon niitä pitäisi vähentää. Hän muistuttaa, että tutkijat puhuvat jopa 70 prosentin vähennystarpeista.

Silti Modig epäilee, että ilmastolaki voi osoittautua kohtuuttomaksi Suomelle ja maamme metsätaloudelle. Hänen mielestään on olemassa vapaamatkustajan riski, joka tarkoittaa, että Suomen metsät joutuvat kuittaamaan muiden EU-maiden hiilipäästöt.

– Suurin haaste on, että nieluilla on iso painoarvo, ja niillä mailla, joilla on iso metsänielu. Tämä on kökkö esimerkki, mutta montako puuta Maltalla on? Vaikka Malta moninkertaistaisi hiilinielut, sillä ei olisi merkitystä, koska niiden määrä on niin pieni.

Modig sanoo olevansa huolissaan Suomen metsien monimuotoisuuden heikentymisestä. Silti hän sanoo, että Suomen metsiin ei saa kohdistaa liian suuria velvoitteita.

– Täytyy pitää huoli, ettei meille panna enemmän taakkaa kuin meille kuuluu. Monilla tasoilla teemme asioita hyvin muuhun Eurooppaan verrattuna, emmekä saa joutua sen takia maksumieheksi.

Modigin tavoin myös Heinäluoma pitää vapaamatkustajan ongelmaa todellisena. Osa maista saattaa selvitä pienillä vähennysvelvotteilla, jos toiset maat kasvattavat hiilinielujaan.

– Sillä vapaamatkustajalla on myös erisnimi. Se on Puola, Heinäluoma sanoo.

Puola tuottaa edelleen neljä viidesosaa sähköstään kivihiilellä, mistä seuraa, että maalla on suuret hiilipäästöt. Maa on saanut EU:lta rahallista tukea, jotta se vähentäisi kivihiilen käyttöä, mutta maa vastustaa päästövähennysvelvoitteiden asettamista.

– Olen erittäin pettynyt, että valtaisan tukiohjelman jälkeenkään Puola ei ole valmis sitoutumaan itsensä osalta sitoviin tavoitteisiin, Heinäluoma harmittelee.

EU-parlamentaarikko Nils Torvalds (r.) sanoo, että päästövähennys- ja nieluvaatimukset jaetaan aikanaan yksityiskohtaisemman EU-lainsäädännön yhteydessä. Yksi niistä on niin sanottu lulucf-asetus, joka koskee maankäytön muutosten hiilinieluja. Maankäytön muutokset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että metsää raivataan asuntojen tieltä.

Lulucf-asetus on jo voimassa, mutta siihen tehdään tällä EU-vaalikaudella muutoksia. Torvaldsin mukaan muutosten yhteydessä Suomen hiilinielutaakka saattaa kasvaa.

– Meillä on isoja ongelmia. Ja ne tulevat pöytään lulucf:n yhteydessä.

Virkkusen mielestä Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen kohdistuvat paineet ovat viime vuosina kasvaneet.

– Ilmapiiri on muuttunut entistä vaikeammaksi. Erityisesti komissiossa on sellaista ilmaa, että biomassoista pitäisi päästä kokonaan eroon. Suomelle se on kriittistä, koska metsä on isoin energian raaka-aine lähde ja metsätuotteiden osuus kansantuotteesta hurjan iso. On kova työ vakuuttaa (komissio) siitä, että metsiä käytetään kestävällä tavalla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)