Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan ei ole vielä selvää, tuleeko Suomen koronavirustilanne helpottamaan viime vuoden lailla kesään mennessä.
Hän varoittaa luottamasta pelkästään viruksen kausivaihteluun.
– En mielelläni puhu kausivaihtelusta pandeemisessa vaiheessa olevan viruksen kanssa. Viruksen leviämistä tällä hetkellä rajoittavat lähinnä tiukat rajoitukset ja suositukset, jotka ovat johtaneet fyysisten kontaktien vähenemiseen, Tuomas Aivelo sanoo Verkkouutisille.
Kesän odotetaan olevan helpompaa aikaa, kun ihmiset ovat lomilla ja ulkotiloissa. Muutos talvikauteen verrattuna voi vähentää viruksen leviämistä. Aivelo painottaa, että viime vuonna viruksen kuihduttivat ennen kaikkea maalis–huhtikuussa tehdyt tehokkaat tukahdutustoimet.
– On hieman avoin kysymys miten käy, jos kesään mennään suuremmalla tartuntamäärällä kuin viime vuonna. Mitä matalampi taso, niin sitä helpompaa, tietenkin.
Kuntavaaleja päädyttiin lykkäämään heikentyneen epidemiatilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle. Harkinnassa oli myös siirto syksyyn, mikä olisi antanut enemmän aikaa rokottamiseen ja epidemian tukahduttamiseen.
Viime vuonna tautitilanne oli nykytilanteeseen verrattuna suhteellisen rauhallinen niin kesäkuussa kuin alkusyksystäkin, vaikka syyskuussa tartuntoja alkoi kertyä jo huomattavasti enemmän.
– Toisaalta voi pohtia, miten vaaleihin liittyy esimerkiksi vaalityö: jos elokuussa olisi mahdollista kohdata äänestäjiä turuilla ja toreilla, sekin tuonee jonkin verran lisäarvoa, Tuomas Aivelo sanoo.
Rokotusten suojavaikutus näkyy jo alkukesällä
Hänen mukaansa syksystä voi tulla suhteellisen normaali, jos aikuisväestö ehditään rokottamaan kesän loppuun mennessä. Rokotteiden saantiin liittyy vielä paljon epävarmuutta, vaikka määrien odotetaan kasvavan moninkertaiseksi jo huhti–kesäkuun aikana.
– Kesäkuun kannalta rokotteet varmasti vähentävät kuolleisuutta, luultavasti myös sairaala- ja tehohoidon suhteellista tarvetta, mutta tartunnan estämisen kannalta todennäköisesti ei ole vielä rokotettu riittävän suurta osuutta väestöstä, Aivelo jatkaa.
Tutkijan mukaan mahdolliset liikkumisrajoitukset eivät toisi merkittävästi lisäarvoa nykyisiin toimiin, jos ihmiset välttävät fyysisiä kontakteja suositusten mukaisesti.
Tartuntoja ei juurikaan tapahdu ulkotiloissa, joten ulkonaliikkumisrajoitusten ajatuksena olisi estää ihmisiä menestä sisätiloihin eri talouksissa asuvien ihmisten kanssa.
– Mielenkiintoista tämän suhteen on tietenkin tietää paremmin, missä niitä tartuntoja sitten tapahtuu. Jos ne tapahtuvat työpaikoilla, niin eiväthän taas silloin liikkumisrajoitukset auta, Tuomas Aivelo sanoo.
