Verkkouutiset

Varoitus Venäjän suunnasta – ”Pitäisi herätä todellisuuteen”

Perustuslain muutokset luovat perustan uusille sotilaallisille interventioille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjällä äskettäin toteutetut perustuslain muutokset avasivat Vladimir Putinille mahdollisuuden jatkaa presidenttinä yhtäjaksoisesti jopa vuoteen 2036 saakka. Valko-Venäjällä, Georgiassa, Ukrainassa, Moldovassa ja muissa entisissä neuvostotasavalloissa suurinta huolta kuitenkin herättävät eräät muut uudet lainkohdat.

– Venäjän uudistettu perustuslaki pyrkii luomaan laillisen perustan Kremlin entisiä neuvostoimperiumin kansakuntia kohtaan harjoittamalle interventionistiselle politiikalle, Pavlo Klimkin, Volodymyr Ivanov ja Andreas Umland kirjoittavat Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Klimkin, Ivanov ja Umland toimivat tutkimustehtävissä Ukrainan tulevaisuustutkimuksen instituutissa Kiovassa. Klimkin oli Ukrainan ulkoministeri 2014–2019, Umland työskentelee myös Ruotsin ulkopoliittisen instituutin palveluksessa.

Venäjä miehittää jo nyt osia Georgiasta, Ukrainasta ja Moldovasta. Perustuslain muutoksilla Kreml pyrkii heidän mukaansa legitimoimaan myös tulevat hyökkäykselliset toimet sekä näitä että muita entisen Neuvostoliiton alueen valtioita vastaan.

– Aloitettuaan sotilaallisen intervention Ukrainaan vuoden 2014 alussa Kreml on toistuvasti osoittanut valmiutensa rikkoa kansainvälistä lakia. Kuusi vuotta kestäneen sotaretkensä aikana Moskova on kuitenkin teeskennellyt kunnioittavansa kansainvälisiä turvallisuussääntöjä ja -normeja, he sanovat.

– Uusimuotoisen perustuslain mukaan se ei enää ole ehdottoman tarpeellista. Laki päinvastoin vahvistaa Venäjän lain ensisijaisuuden suhteessa kaikkiin niihin velvoitteisiin, joita Venäjälle kansainvälisten organisaatioiden jäsenyyksistä seuraa, he toteavat.

”Venäläisen maailman” puolustaja

Perustuslakiin tehdyistä lisäyksistä huolestuttavimpana Klimkin, Ivanov ja Umland pitävät kohtaa, jossa Venäjän federaation todetaan tukevan ”ulkomailla asuvia maanmiehiä” ja suojelevan ”jaettua venäläistä kulttuuri-identiteettiä”.

Muotoilu luo heidän mukaansa perustuslaillisen pohjan Kremlin aggressiivisille toimille kaikkia niitä Venäjän naapurimaita vastaan, joissa elää etnisesti venäläistä väestöä.

– Tekemällä laveita viittauksia ”venäläiseen kulttuuri-identiteettiin” Moskova jättää huomattavasti tulkinnanvaraa sille, milloin ja missä se katsoo voivansa väliintuloja toteuttaa. Viime kädessä tämä jättää Kremlin itsensä päätettäväksi, miten se ”venäläisen maailman” rajat määrittelee, he sanovat.

Uudistettu perustuslaki sinetöi heidän mukaansa Venäjän muuttumisen itsevaltaisesti hallituksi valtioksi ja luo lailliset puitteet revisionistiselle imperialismille, joka on tosiasiallisesti määrittänyt Putinin ulkopolitiikkaa jo viimeisten kahden vuosikymmenen ajan.

– Tämän pitäisi herättää todellisuuteen ne kansainvälisen yhteisön jäsenet, jotka yhä kuvittelevat pragmaattisten kompromissien Kremlin kanssa olevan mahdollisia. Neuvostoliitosta irtautuneille maille viesti on sitäkin selvempi: Venäjä aikoo palauttaa jälkineuvostoliittolaisen maailman hallintaansa ja jatkaa niin kauan kuin Putin pysyy vallassa, he toteavat.

Kun Venäjän talous on ajautunut entistä ahtaammalle ja Putinin sisäpoliittinen asema on aiempaa epävarmempi, uusia Venäjän rajojen ulkopuolelle kohdistuvia sotilaallisia seikkailuja saattaa heidän mukaansa olla jo piankin odotettavissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)