Venäjän johto tulkitsee Ukrainan aikeita väärin ja harhaluuloisesti, arvioi European Council on Foreign Relations -ajatushautomon tutkija Gustav Gressel.
– Kremlin syytökset siitä, että Kiova pyrkii ratkaisemaan Donbassin konfliktin Itä-Ukrainassa sotilaallisin keinoin ja että Nato ja Yhdysvallat juonittelevat yhdessä Ukrainan kanssa Krimin takaisinvaltausta, eivät ole pelkästään propagandaa.
– Suuri osa Kremlin päättäjistä uskoo vilpittömästi näihin syytöksiin. Siksi he käyttävät asevoimia ennaltaehkäistäkseen eskalaation, jota todellisuudessa kukaan Kiovassa ei suunnittele, Gressel kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa Kreml elää todellisuudesta irrallaan olevassa kuplassa, mikä on vaarallista.
Venäjä on keskittänyt paljon joukkoja Ukrainan rajoille ja Krimin niemimaalle. Gressel ei pidä todennäköisenä, että Venäjä havittelee avointa sotaa ja suoraa hyökkäystä rajojen yli Ukrainaan.
– On kuitenkin uskottavaa ja jopa todennäköistä, että Venäjä turvautuu rajoitetumpiin sotilaallisiin toimiin muuttaakseen Ukrainan sodan kulkua.
Tätä puoltavat useat syyt.
– Ensinnäkin eskalaatio tarjoaisi Moskovalle tekosyyn lähettää virallisesti ”rauhanturvaajia” tai tiivistää diplomaattisuhteita luomiinsa separatistitasavaltoihin Itä-Ukrainassa ja muuttaa siten Donbassin sotaa koskevan oikeudellisen riidan ehtoja, Gressel toteaa viitaten Minskin rauhanneuvotteluiden pattitilanteeseen.
Hänen mukaansa jopa rajoitetussa Donbassiin kohdistuvassa provokaatiossa Venäjän joukot pystyisivät aiheuttamaan suurta tuhoa Ukrainan hallituksen reservissä oleville joukoille, mikä estäisi Kiovaa reagoimasta tehokkaalla tavalla.
– Toiseksi rajoitettu sotilaallinen toimi Krimin niemimaan läheisyydessä pienen sillanpääaseman valtaamiseksi Ukrainan mantereella on täysin mahdollista, Gressel sanoo viitaten Venäjän Mustallemerelle siirtämiin sota-aluksiin.
Kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta laittomasti keväällä 2014, Ukraina ryhtyi patoamaan Pohjois-Krimin kanavaa. Sen seurauksena Krimin niemimaata vaivaa vesipula.
Volodymyr Zelenskyi otti tiukan linjan
Gressel pitää Venäjän syytösten luomaa tilannetta ironisena, koska Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on aiemmin pyrkinyt toimillaan hillitsemään tilanteen eskaloitumista ja asettanut maan asevoimille rajoitteita sen suhteen.
Nyt Zelenskyi on ottanut aiempaa kovemman linjan Venäjä-mielisiksi koettuja voimia vastaan. Zelenskyi sulki kolme Kremliä lähellä olevan ukrainalaisen oligarkin ja poliitikon Viktor Medvedtšukin televisiokanavaa. Hän myös jäädytti Medvedtšukin omistuksia Ukrainassa.
– Zelenskyi on vastannut Moskovan syytöksiin vaatimalla Ukrainan Nato-jäsenyyden vauhdittamista. Hän ei myöskään halua käydä rauhanneuvotteluita Minksissä, koska Valko-Venäjä ei enää ole neutraali osapuoli, Gressel toteaa.
Venäjän katsotaan kiristäneen otettaan Valko-Venäjästä viime kesänä alkaneiden vilpillisten presidentinvaalien jälkeen.
– Kreml elää vaihtoehtoisessa todellisuudessa ja kuvittelee Naton ja Ukrainan lyöttäytyvän yhteen vallatakseen Krimin takaisin. Tämä on vaarallista, Gressel sanoo.
– Ukrainalla ei ollut käynnissä sotilaallisia toimia, jotka olisivat oikeuttaneet Venäjän aloittamat operaatiot Ukrainan rajoilla. Vaikka Kremlin pelot perustuvat harhaluuloihin, se uskoo näiden harhaluulojen antavan Venäjälle oikeuden ryhtyä hyökkäyksellisiin toimiin.
Gresselin mukaan Euroopan pitää oman turvallisuutensa vuoksi tehdä Moskovalle selväksi, että se ei hyväksy Venäjän harhaluuloja syyksi sodalle.
– Euroopan johtajien pitää julkisesti todeta, että Venäjän syytökset Ukrainaa ja länsimaita kohtaan ovat valheita.
