Vesa Vihriälän mukaan on todellinen vaara, että Italia syöksee Euroopan uuten eurokriisiin, jonka rinnalla sopimukseton Brexit on pieni ongelma.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vihriälä ruotii Etlan sivuilla julkaistussa kolumnissaan Italian ongelmallista tilannetta.
Hän muistuttaa Italian hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen olevan selvässä ristiriidassa EU:n finanssipolitiikan sääntöjen kanssa. Esimerkiksi rakenteellinen alijäämä heikkenee budjetin mukaan ensi vuonna 0,8 prosenttiyksikköä, kun sen pitäisi parantua 0,6 prosenttiyksikköä. Julkinen velka taas alenisi hallituksen tavoitteen mukaan 130,9 prosentista 126,7 prosenttiin vuonna 2021. Muutos on selvästi alle EU:n velkasäännön edellytysten.
– Kaiken lisäksi hallituksen arviot alijäämän ja velan kehityksestä perustuvat optimistisiin arvioihin bkt:n kasvuvauhdista ja korkotasosta, Vesa Vihriälä toteaa.
Hänen mukaansa Italian finanssipolitiikka on myös ristiriidassa sen kanssa, mitä sijoittajat pitävät kohtuullisena riskinä.
– Italian 10 vuoden valtionlainojen korkotaso on noussut jo 3,5 prosenttiin, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keväällä ennen uuden hallituksen aloitusta. Se on myös 2,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä Suomen valtio maksaa vastaavan pituisesta lainarahasta, Vihriälä huomauttaa.
Vesa Vihriälän mukaan ristiriidat EU:n sääntöjen kanssa eivät ole poikkeuksellisia eikä niistä välttämättä seuraa paljoakaan. Korkoluvutkaan eivät sellaisenaan vielä tee Italian tilannetta kestämättömäksi.
– Ongelma kuitenkin on, että markkinoiden luottamus Italian valtion velanhoitokykyä kohtaan voi heikentyä hyvin nopeasti ja korkotaso nousta ihan toisiin lukemiin. Sitä, milloin ja tarkalleen mistä syystä sijoittajat panikoivat, on vaikea ennustaa, hän varoittaa.
Kriisi kaatuu EKP:n syliin
Vesa Vihriälän mukaan Italia voi kriisin puhjetessa vedota siihen, että sen ajautuminen maksukyvyttömyyteen johtaisi kriisiin koko euroalueelle eli, että se on liian suuri kaatuakseen. Italian bkt on 15 prosenttia euroalueen bkt:sta ja valtion velka 23 prosenttia eurovaltioiden yhteenlasketusta velasta. Kreikan kohdalla luvut vuonna 2009 olivat 2,5 prosenttia ja 4 prosenttia.
– Yksi osa kriisiä olisi se, että maksukyvyttömyys johtaisi jokseenkin varmasti Italian eroon eurosta tilanteessa, jossa ei ole mekanismia miten valtioiden velat järjestetään hallitusti uudelleen, Vihriälä toteaa.
Hänen mukaansa Italian euroerosta seuraisi muille euromaille tappioita Italian keskuspankin veloista EKP:lle, eli niin sanotuista Target-saldoista. Niitä oli elokuussa noin 500 miljardia euroa. Ison perustajajäsenen ero asettaisi Vihriälän mukaan samalla koko rahaliiton uskottavuuden koetukselle.
Tilannetta mutkistaa Vesa Vihriälän mukaan se, että vaikka Italia onkin liian suuri kaatuakseen, on se kuitenkin myös poliittisesti liian suuri pelastettavaksi.
– Tämän kiristysasetelman vastapainona on kuitenkin se, että pohjoisessa Euroopassa hallitusten olisi hyvin vaikea saada kansalaisten tukea sääntöjä rikkoneen ja huonosti omaa talouttaan hoitaneen Italian auttamiselle, vaikka vaihtoehtona olisikin iso taantuma, hän arvioi.
Jos paniikkireaktiot alkavat toteutua, kaatuu Italian kriisi Vesa Vihriälän mukaan EKP:n syliin.
– EKP:n olisi ratkaistava hyvin nopeasti, millaiseen Italia-riskiin se on valmis. Pääomapako tapaa alettuaan edetä hyvin nopeasti. Asetelma on sama kuin kesällä 2015, jolloin Kreikan hallituksen vastuuton politiikka johti rajuun pääomapakoon. Panokset ovat vain moninkertaiset. On teknisesti EKP:n käsissä, pysyykö Italian pankkijärjestelmä toimintakykyisenä ja Italia osana euroaluetta. Muodollisesti riippumattomasta asemastaan huolimatta EKP ei kuitenkaan voi tehdä ratkaisua ilman jäsenmaiden riittävää poliittista tukea.
”Täydellinen myrsky”
Vesa Vihriälän mukaan on helppo kuvitella ”täydellinen myrsky”, joka iskisi jossain vaiheessa ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja.
– Maailman talouskasvu hidastuu muun muassa protektionististen toimien takia ja sopimukseton Brexit lisää yleistä epävarmuutta Euroopassa. Sijoittajat alkavat siirtää varojaan riskipitoisista turvallisimmiksi arvioituihin kohteisiin. Kannatuksensa maksimoimiseksi Italian populistihallitus jatkaa EU:n sääntöjen rikkomista ja syyttää unionia Italian asioihin sekaantumisesta, Vihriälä listaa.
– Muissa maissa kriittisyys Italiaa, kaikkea tukea ja riskinjakoa kohtaan kasvaa. Ehkä lisäksi Euroopan politiikan vahvin hahmo ja eurokriisin ratkaisujen takuuhenkilö Angela Merkel menettää asemansa Saksassa. Euroopan kyky muodostaa kriisien hallinnassa tarvittava yhteinen poliittinen tahto alkaa näyttää yhä mahdottomammalta. Markkinat alkavat panikoitua ja Italian korot nousta kohti kriisivuosien tasoja, hän jatkaa.
Vesa Vihriälän mukaan tilanteeseen on vaikea nähdä muuta hyvää ratkaisua kuin Italian hallituksen paluu vastuulliseen politiikkaan ennen tilanteen kriisiytymistä.
– Tämä alentaisi korkoja ja vähentäisi poliittisia esteitä EVM:n tuelle ja EKP:n OMT-lupauksen aktivoimiselle tarpeen vaatiessa. Parhaimmillaan pieniinkään tukitoimiin ei tarvitsisi ryhtyä. Samoin EMU:n uudistuksilla – ennen kaikkea pankkiunionilla – olisi parempi mahdollisuus edetä niin, että rahaliitto on vahvempi kestämään myöhemmin realisoituvat riskit.
Vihriälä muistuttaa, että eurokriisistä selvittiin ”ilman tyylipisteitä” ja rämpimällä.
– Vastoin monien tuomiopäivän julistajien viestiä EU on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Myös Italian aiheuttamasta uhasta on yhä mahdollista selvitä ilman suuria vahinkoja. Mutta se edellyttää suunnanmuutosta Italian politiikassa.
