X
SULJE MAINOS
Kirjeen on toteuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Varoitus Suomen koronaluvuista: Saatettu aliarvioida

THL:n laskelmien arvioidaan vaikuttavan liian optimistisilta muihin maihin verrattuna.

Kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Mikko Kiesiläinen vaativat yhteisessä blogikirjoituksessaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisisi tieteellisen perustan, johon sen suositukset nojaavat.

Juhana Vartiainen ja Mikko Kiesiläinen viittaavat THL:n 17. maaliskuuta julkistamaan arvioon koronatartunnoista  ja kuolleisuudesta sekä sairaalakapasiteetin tarpeesta. Vartiaisen ja Kiesiläisen mukaan THL:n arviot  vaikuttavat huomattavan optimistisilta verrattuna muiden maiden vastaaviin laskelmiin. Keskeisin ero liittyy oletukseen koronaviruksen tappavuudesta.

THL:n muistiossa käsitellään tapauskuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolemien osuutta varmennetetuista tautitapauksista, ja infektiokuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolemien osuutta kaikista tartunnan saaneista. Nämä suhdeluvut poikkeavat kirjoittajien mukaan toisistaan, sillä osa tartunnan saaneista potee taudin kotona tai jopa oireettomasti, jolloin näitä tartuntoja ei koskaan varmenneta.

– THL:n muistio ei mielestämme näytä ottavan huomioon sitä, että epidemian aikana mitattu tapauskuolleisuus saattaa toisaalta aliarvioida kuolleisuutta, koska osa tapauksista on vielä kesken. Tästä syystä Suomen tapauskuolleisuus näyttää tällä hetkellä hyvin alhaiselta. Suomessa on varmennettu yli 600 tartuntaa, mutta kuolintapauksia on ollut vasta yksi, Vartiainen ja Kiesiläinen toteavat blogissaan.

Kirjoittajat kiinnittävät blogissaan huomiota esimerkiksi THL:n kuolleisuusarvioon, jonka mukaan koronaan sairastuneista 0,05-0,1 prosentin arvioidaan kuolevan. Tämä kuolleisuusarvio poikkeaa selvästi tunnetuimmista kansainvälisistä arvioista. Esimerkiksi Imperial Collegen raportti arvioi infektiokuolleisuuden olevan 0,9 prosenttia 0,4-1,4 prosentin vaihteluvälillä. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on niin ikään 19. maaliskuuta päivitetyssä tilannekatsauksessaan arvioinut infektiokuolleisuuden olevan noin 0,3-1,0 prosenttia.

– Imperial Collegen optimistisin arvio on siis neljä kertaa pahempi kuin THL:n pessimistisin skenaario. Imperial Collegen pahin skenaario on 14 kertaa pahempi kuin THL:n pahin arvio. Tarve tehohoidolle on Imperial Collegen arvion mukaan luonnollisesti suurempi, kirjoittajat toteavat.

– Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvoston raportti koronasta toteaa ”Our best estimate of the infection fatality rate is in the range of 0.5% to 1%.” Yhteistä näille kaikille arvioille on, että ne ovat kertaluokkaa korkeampia kuin THL:n vastaava arvio.

Kirjoittajien mukaan oletuksella on suuri merkitys kun varaudutaan tulevaan epidemiahuippuun. He kuitenkin toteavat, että myös THL:n arvio voi osottautua oikeaksi.

– Iso kysymys on “Mitä jos se ei pidä paikkansa?” Imperial College, Iso-Britannian hallitus ja WHO toimivat sen oletuksen pohjalta, että kuolleisuus on lähempänä 1 prosenttia. Jos THL on väärässä, valittu toimintastrategia on väärä ja nykyiset toimet alimitoitettuja. Tuhansia ihmisiä kuolee kun hoitoa ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville.

– Jos hoitoa ei pystytä tarjoamaan, niin infektiokuolleisuus nousee dramaattisesti. Mielestämme näistä oletuksista tarvitaan avointa keskustelua ja lopulta poliittinen päätös. Aikaa on vähän.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt