Vesa Vihriälä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Varoitus sotesta: Näin käy, jos uudistus hylätään

Etlan toimitusjohtajan mukaan kriitikot vertaavat sote-uudistusta ideaalitilanteeseen, jota ei ole olemassa.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mukaan sote-kokonaisuuden hylkääminen olisi virhe, vaikka uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen onkin hänen mielestään  epävarmaa ja asiantuntijanäkemykset on valmistelussa ohitettu useassa kohtaa liian kevyesti.

– Uudistuksen pysäyttäminen johtaisi ojasta allikkoon. Lähtöruutuun palaamisen sijasta tulisi keskittyä uudistuksen tehokkaaseen toimeenpanoon, hyvin toteutettuun seurantaan ja arviointiin ja valmiuteen korjata syntyvää järjestelmää arviointitiedon karttuessa, Vihriälä kirjoittaa Etlan sivuilla julkaistussa kolumnissaan.

Hänen mielestään sote-prosessista olisi myös otettava oppia muiden suurien uudistusten valmistelua silmällä pitäen.

Vihriälä listaa uudistuksen keskeisiä kritiikin kohteita. Kaikissa arvioissa on hänen mukaansa se ongelma, että hallituksen sote-esitystä verrataan johonkin määrittelemättömään ideaalitilanteeseen sen sijaan, millainen tilanne nyt vallitsee tai mihin nykyinen järjestelmä on menossa, jos sitä ei uudistesta.

Järjestäjien määrä pienenee

Vesa Vihriälän mielestä uudistus on sote-järjestäjien määrän osalta radikaali parannus nykyiseen verrattuna.Tällä hetkellä järjestämisvastuuta kantavat lähes 200 kuntaa tai kuntaliittoa.

– Kun tietojärjestelmät uudistuksen myötä yhtenäistyvät koko maassa ei järjestäjien määrän vähentäminen ole ylivoimainen ongelma, hän toteaa.

Hallintotehtävien kokamista perustettaville 18 maakunnalle on Vihriälän mukaan niin ikään vaikea nähdä hallinnon monimutkaistamisena.

– Nykyisin väliportaan toimijoita lienee noin 400. Myös huoli siitä, että maakuntaorganisaatiot estäisivät kaupunkiseutuja kehittymästä, tuntuu ylimitoitetulta. Kaupunkien päätösvalta ei soten ulkopuolisissa asioissa sanottavasti kavennu ja toisaalta maakuntien hallinnossa keskuskaupungeista valittujen valtuutettujen osuus lienee varsin suuri.

Vihriälä kuittaa pääkaupungiseudulta tulleen kritiikin muistuttamalla, että pääkaupunkiseudun kunnat saavat oikeuden huolehtia muualla maakunnille kuuluvista kasvupalveluista itse.

– Useimmissa EU-maassa taitaa olla nyt kaavaillun tapainen porras, mikä on viite tällaisen järjestelyn järkevyydestä. Ja jälleen: jos joltakin osin työnjako maakunnan ja kaupunkien kesken osoittautuu huonoksi, asia on helppo korjata, hän kirjoittaa.

Sote-kritiikin perustelluin osa liittyy hänen mukaansa kannustinongelmiin, jotka voivat johtaa yli- tai alihoitoon tai tarpeettomaan erikoissairaanhoitoon lähettämiseen. Vesa Vihriälä huomauttaa kuitenkin, että samoja ongelmia on nykyisessäkin mallissa. Hänen mukaansa paremman perustason palvelujen tarjonnan voi olettaa vähentävän näitä ongelmia.

– Ruotsissa on pystytty toteuttamaan monelta osin Suomeen kaavailtua valinnanvapausmallia vastaava uudistus tavalla, joka ei näyttäisi johtaneen ylivoimaisiin ali- tai ylihoito-ongelmiin. Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus parantunut. Miksei siis meilläkin? On kuitenkin ilmeistä, että hyviin ratkaisuihin päästään vasta kokeilun kautta.

Jos uudistusta ei tehdä

Vesa Vihriälä varoittaa, että uudistuksen kaatuminen lykkäisi väistämättä sote-palveluiden uudistamista todennäköisesti vuosilla. Hän muistuttaa nykyisen saagan alkaneen niin sanottuna Paras-hankkeena jo vuonna 2006. Uudelta pohjalta aloitettava sote-hanke olisi pitkä prosessi.

– On myös syytä huomata, ettei uudistuksen kaatuminen merkitsisi vain sellaisenaan ongelmalliseksi arvioidun tilanteen säilymistä vaan pahenemista, Vihriälä toteaa.

– Väestön ikääntyminen lisää koko ajan terveydenhoitopalveluiden tarvetta. Ilman toiminnan tehostumista kustannukset nousevat nopeasti, hän jatkaa.

Nykyisen järjestelmän oloissa terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi Vihriälän mukaan vuoden 2000 vajaasta 7 prosentista 9,6 prosenttiin vuonna 2015, eikä väestön ikääntyminen vielä ehtinyt sanottavasti vaikuttaa kasvuun.

– On suuri tarve tehostaa toimintaa ja tässä yksityisen sektorin toimijoiden innovatiivisuuden ja kilpailun voi olettaa olevan hyödyksi, niin kuin yleensäkin taloudessa.

Vesa Vihriälän mukaan uudistuksen kaatuminen ja siihen liittyvä epävarmuus tulevasta johtaisivat lähes varmasti ”kokonaisulkoistamisen aaltoon”. Se ei hänen mukaansa olisi välttämättä huono asia palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden kannalta.

– Mutta laajat eriluonteiset ulkoistukset tekisivät entistäkin vaikeammaksi uudistaa koko maan järjestelmä johdonmukaiseksi ja nykyistä tasa-arvoisemmaksi kokonaisuudeksi.

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt