Suomi voi vielä pysäyttää katujengit, mutta hyssyttely ei tässä auta, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Kokoomuksen kansanedustaja kirjoittaa kotisivuillaan julkaisemassaan kolumnissa kuunnelleensa sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) epäuskoisena. Grahn-Laasosen mukaan ministeri on oikeassa siinä, että syrjäytyminen ja näköalattomuus ovat Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.
– Raaka, silmitön väkivalta, jengiytyminen, leviävä huumekauppa ja yhä nuorempien alaikäisten syyllistyminen vakaviin väkivaltarikoksiin eivät kuitenkaan ole ”nuorten oirehtimista”. Ne ovat jotain paljon vakavampaa, hän jatkaa.
Sanni Grahn-Laasosen mukaan Suomi ei ole vielä Ruotsin tiellä.
– Meillä ei ole roihuavia lähiöitä eikä ”no go” -kaupunginosia, joihin poliisikaan ei uskalla mennä. Tilastojen eli tosiasioiden valossa nuorten väkivaltarikollisuus on pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt. Suomen kaduilla on edelleen erittäin epätodennäköistä joutua väkivallan kohteeksi. Tilastojen mukaan koti on katua vaarallisempi paikka, etenkin naisille, hän listaa.
Vaikka tilastot palauttavatkin Grahn-Laasosen mukaan asioita mittasuhteisiin, eivät ne poista sitä, että jengiytyminen on vaarallinen ja vakava asia, jota ei tule vähätellä ja hyssytellä.
– Jos vakaviin ilmiöihin ei tartuta heti naapureiden virheistä oppien, Suomella on kaikki mahdollisuudet toistaa ne, Sanni Grahn-Laasonen varoittaa.
Hänen mukaansa ”hälytysmerkit ovat selvät”.
”Ei rinnakaista yhteiskuntaa”
Sanni Grahn-Laasonen toivoo, että hallitus perustaisi nopeasti asiantuntijaryhmän etsimään keinoja, joilla puututaan niin poliisin kuin lastensuojelunkin resurssien ja toimivaltuuksien ongelmiin.
– On oltava riittävät keinot suojella nuoria myös itseltään – katkaista rikoskierre tarvittaessa esimerkiksi eristämällä tai ”arestilla” silloin, kun se on lapsen edun mukaista ja suojelee myös muita.
Suomeen ei Grahn-Laasosen mukaan saa päästää syntymään rinnakkaisyhteiskuntaa, jossa ei enää pelata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelisääntöjen mukaan.
– Sisäministeri Ohisalo viestii nuorten tekemien rikosten olevan ensisijaisesti yhteiskunnan vika, seurausta eriarvoisuudesta. Se on väärä viesti. Mikään ei oikeuta väkivaltaan. Rikoksen tekijä on aina vastuussa rikoksestaan – myös nuori rikoksen tekijä.
Tiukkojen keinojen vaatiminen, ei kokoomusedustajan mielestä ole ristiriidassa sen kanssa, että vakavasti oireilevat ja jopa synkkiin rikoksiin nuoret tarvitsevat apua.
– Yksikään lapsi ei synny rikolliseksi. Taustalla on synkkiä ongelmia ja lapsuuden kokemuksia, kuten ylisukupolvista huono-osaisuutta, surkeat kotiolot, kohdattua väkivaltaa, rasismia, kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä, päihteitä, oppimisvaikeuksia, huonoa seuraa, syvää osattomuutta ja merkityksen puutetta, hän toteaa.
Jenginuorten kohdalla pitää Grahn-Laasosen mukaan uskaltaa puhua myös maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmista kiihkottomasti ja ilman rasismia.
– Sitä keskustelua on voitava käydä ilman, että leimataan kaikki maahanmuuttajat.
