Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kohtasivat viime viikolla jo kuudetta kertaa vuoden sisällä. Tapaamisessaan Putin kertoi heidän käsitelleen suunnitelmaa, jonka lopullisena päämääränä olisi valtioiden täydellinen yhteen sulauttaminen.
Kremlissä järjestetty tapaaminen viestitti The New York Timesin Moskovan-toimituksen päällikön Anton Troianovskin mukaan osaltaan siitä, että Putin on valmis seisomaan kansainväliseen eristykseen ajautuneen Lukašenkan takana varmistaakseen Valko-Venäjän pysymisen mahdollisimman tiiviisti Venäjän vaikutuspiirissä.
Putinin raportoidaan ylistäneen Lukašenkan hallinnon ”vakauttavaa vaikutusta” ja moittineen kovin sanoin länsimaita siitä, että ne eivät ole valmiita vuoropuheluun tämän kanssa. Lukašenka puolestaan vakuuttaa olevansa valmis syventämään sotilaallista, poliittista ja taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa, jos ”Valko-Venäjän kansan etu sitä vaatii”.
Takaisin Kremlin etupiiriin
Venäjän ja Valko-Venäjän sotilasyhteistyön tiiviydestä muistuttaa parhaillaan käynnissä oleva Zapad 2021 -suursotaharjoitus, joka on lisännyt merkittävästi sotilaallista liikehdintää myös Itämeren alueella. Harjoituksen yhteydessä Lukašenka on myös kertonut valmistelevansa venäläisen S-400-ilmapuolustusjärjestelmän sijoittamista Valko-Venäjälle Ukrainan rajan tuntumaan.
– Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2014 alkoi, Lukašenka ponnisteli aluksi kovasti korostaakseen puolueettomuuttaan, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut ukrainalaiskansanedustaja Lisa Yasko muistuttaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa kommentissa.
Vielä taannoin Lukašenka vakuutteli, ettei hän tulisi koskaan sallimaan Valko-Venäjän maaperää käytettävän sotatoimiin Ukrainaa vastaan ja jopa pilkkasi avoimesti niitä perusteluja, joita Kreml oli Krimin valtauksen tueksi esittänyt. Tämä linja jatkui niin kauan kuin Lukašenka katsoi sen edistävän hänen suhteitaan länteen.
Yaskon mukaan ääni kellossa on nyt kuitenkin radikaalisti muuttunut. Tiivistyvää sotilasyhteistyötä ja varsinkin S-400-ohjushanketta hän pitää viitteenä siitä, että Valko-Venäjästä on tulossa viimeisin rintamalinja Putinin taistelussa Ukrainaa vastaan ja pyrkimyksessä palauttaa se osaksi Venäjän itselleen määrittelemää etupiiriä.
– Venäjän laajeneva sotilaallinen läsnäolo Valko-Venäjällä tuottaa merkittäviä heijastusvaikutuksia koko alueen turvallisuuteen. Ukraina on se maa, joka on vaaravyöhykkeellä kaikkein pahiten, Yasko toteaa.
– Demokraattisella maailmalla ei ole varaa tulla yllätetyksi jälleen kerran. Läntisten johtajien olisi kyettävä viivytyksettä päättämään ennaltaehkäisevistä toimista, jotka vahvistaisivat Ukrainan sotilaallista voima ja pidättelisivät Putinia ja Lukašenkaa ryhtymästä uusiin ja vaarallisiin uhkapeleihin.
