Vaikka Venäjän seitsemän vuotta sitten toteuttama Krimin miehitys havahdutti Naton vahvistamaan itäisen sivustansa puolustusta, useimpien jäsenmaiden asevoimien valmiudessa on ruotsalaistutkija Robert Dalsjön mukaan edelleen vakavia puutteita.
– Joukkojen valmius Länsi-Euroopan maissa on yhä valtavan matala. Tämä merkitsee sitä, että prikaatien saattaminen sotakelpoisiksi veisi ilmeisesti kuukausia, minkä jälkeen ne pitäisi siirtää, Ruotsin puolustusministeriön alaisessa kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksessa (FOI) työskentelevä Dalsjö sanoo ajatushautomo Frivärldin haastattelussa.
Tilanteessa, jossa Venäjä iskisi Baltiaan tai Puolaan, esimerkiksi Britannian ja Ranskan apujoukkojen lähettämistä alueelle jouduttaisiin hänen mukaansa valmistelemaan kenties jopa kaksi–kolme kuukautta.
– Hieman paradoksaalisesti tämä tarkoittaa, että Britannian nyt kaavailemilla supistuksilla ei olisi mitään merkitystä. Britit ovat joka tapauksessa kotona ja juovat teetä vielä silloin, kun sota on jo ohi, hän kärjistää.
Naton koneita Ruotsin kentille
Dalsjön mukaan myös sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsi voi tehdä osansa lännen yhteisen puolustuskyvyn vahvistamiseksi.
– Ensimmäisen askeleen olemme jo käynnistäneet, ja se on se, että emme ole taakka, hän sanoo.
Koska Naton voimavarat olisivat Venäjää vastaan käytävässä sodassa pitkälti sidottuina muualle, tilanne vaikeutuisi entisestään, jos osa sotilasliiton kapasiteetista jouduttaisiin kohdistamaan Ruotsin alueen turvaamiseen.
– Tässä suhteessa olemme jo hieman petranneet aloittamalla [asevoimiemme] vahvistamisen ja varmistamalla, että Gotlanti ei ole täysin vailla puolustusta, hän toteaa.
Ruotsin kannattaa Dalsjön mukaansa panostaa myös lentotukikohtiinsa, joihin myös Nato voisi ilmaoperaatioissaan tarvittaessa tukeutua. Kylmän sodan aikana Ruotsin tukikohtaverkosto oli huomattava, ja samaan suuntaan olisi hänen mukaansa nyt palattava.
– Valmisteluja on tehtävä siten, että voimme suhteellisen nopeasti ottaa vastaan Naton koneita ainakin tankkaamaan ja täydentämään ampumatarvikkeita. Sillä olisi varsin suuri merkitys Naton toimintakyvylle.
