Suomella on jihadismitutkija Juha Saarisen mukaan todellisuudessa kaksi vaihtoehtoa Lähi-idän konfliktialueen leireillä olevien suomalaisten kanssa toimimiseen.
– Joko aikuiset noudetaan konfliktialueelta tai ei. Mielestäni Suomen tulisi pääpiirteittään jatkaa nykyistä linjaansa heidän suhteensa, Saarinen toteaa Twitterissä.
Hän kiittelee sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kommentteja. Ohisalo myönsi Ylelle, ettei Suomessa vielä tiedetä, mitä ISIS-leirillä olevien kanssa tehdään.
Tilannetta mutkistaa entisestään se, että leireillä on tiettävästi yhteensä 11 äitiä ja 33 lasta. Ohisalo korosti, että lasten oikeuksien on joka tapauksessa toteuduttava.
Juha Saarisen mukaan kyse on poliittisesti ratkaistavasta asiasta eikä puhtaasta lakiteknisestä kysymyksestä. Hän muistuttaa, että aikuisten kohdalla puhutaan käytännössä ihmisistä, jotka ovat tehneet tietoisen valinnan matkustaa konfliktialueelle, ja rikkoa siellä lakia liittymällä terroristiseen järjestöön (ISIS:iin) sekä mahdollisesti osallistua joko aseelliseen tai muuten järjestöä tukevaan toimintaan.
– Heidän tulee kantaa moraalinen & rikosoikeudellinen vastuu omista teoistaan, jälkimmäinen siellä, missä mahd. rikokset on tehty. ISIS on ollut poikkeuksellisen brutaali ja väkivaltainen järjestö, jonka uhriluku konfliktialueella mitataan kymmenissä jossei sadoissa tuhansissa, tutkija kirjoittaa.
Hänen mielestään Suomella ei ole velvollisuutta pelastaa ISIS-järjestöön liittyneitä oman valintojensa ja mahdollisten rikollisten tekojensa seurauksilta.
– Nyt näiden valintojen seuraukset ovat selviämässä. Käytännössä tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että SDF (Syyrian kurdi-arabirintama) tulee ennemmin tai myöhemmin luovuttamaan Suomen kansalaisia Irakille tai muille valtioille mahdollisia tulevia oikeudenkäyntejä varten. Tai heidät vapautetaan konfliktialueella. Tai että he onnistuvat pakenemaan.
Riskiä ei tule ottaa
Juha Saarisen mukaan Suomella on velvollisuus tarjota apua mahdollisissa tulevissa paikallisissa oikeusprosesseissa. Suomen tulee myös kritisoida prosesseja diplomaattisesti, mikäli niitä ei koeta riittäviksi syystä tai toisesta.
Tie ei kuitenkaan ole riskitön. Saarinen huomauttaa, että kyseiset henkilöt pysyisivät ainakin toistaiseksi Suomen viranomaisten ulottumattomissa, ja voisivat joutua ympäristöihin, joissa jihadistiseen liikehdintään sitoutuminen voimistuu.
– Heidän aktivisminsa voi myös kohdistua jatkossa Suomeen, Saarinen varoittaa.
Juha Saarinen muistuttaa, että palaajat voisivat toisaalta olla myös tiedustelutiedon lähde, ja heitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää deradikalisaatio-ohjelmissa. Tällaisesta ei kuitenkaan ole etukäteen mitään takuuta.
– Suomen ei tulisi ottaa riskiä että maahan palaa kokeneita, mahdollisesti koulutettuja (tai ohjeistettuja) jihad. liikehdintään ja ISIS:iin sitoutuneita aktivisteja. Tämän todennäköisyyttä on erittäin haastavaa arvioida, mutta potentiaaliset haittavaikutukset ovat merkittävät, hän varoittaa.
Aikuisten palauttaminen Suomeen tulisi Juha Saarisen mukaan todennäköisesti myös hyvin kalliiksi.
– Luovutusprosessit, mahdolliset oikeudenkäynnit, pitkäaikaiset terveydenhuoltokustannukset, esitutkinnat, seuranta yms saavat hintalapun helposti kuusi- tai seitsemännumeroiseksi.
Lasten vaikea tilanne
Juha Saarisen mukaan tilanne ISIS-leirin lasten kohdalla on aikuisia vaikeampi. Hän muistuttaa kansainvälisten sopimusten velvoitteista sekä siitä, etteivät konfliktialueelle päätyneet lapset ole itse vastuussa sinne joutumisestaan. Monissa tapauksissa lapset eivät myöskään ole rikosvastuussa mahdollisista teoistaan.
Hän jakaisi lapset lähtökohtaisesti nuoriin lapsiin (0-5 vuotta), lapsiin (6-13 vuotta) ja varhaisnuoriin (13-18 vuotta). Kaikkein nuorimmat tulisi Saarisen mukaan kotiuttaa Suomeen mahdollisimman nopeasti. Hieman vanhempien lasten kohdalla tulisi hänen mukaansa kuitenkin tutkia huolellisesti, ovatko he altistuneet ISIS:n indoktrinaatiolle ja aseelliselle koulutukselle. Tutkija muistuttaa, että ISIS:n koulutus alkaa useimmiten jo 5-vuotiaana.
– Nuorten tapauksessa tilanne monimutkaisempi. He saattavat olla rikosoik. vastuussa teoistaan, ja tämä pitää ottaa huomioon. Vaikka he eivät ole moraalisesti vastuussa päätymisestään ympäristöön ja tilanteeseen, jossa he ovat päätyivät osallistumaan terroristiseen toimintaan, Juha Saarinen sanoo.
Toinen lapsiin liittyvä kysymys on perheiden erottaminen. Esimerkiksi Suomen Amnesty on linjannut, että ISIS-naiset ja -lapset on tuotava kotiin.
Amnesty Internationalin Suomen osaston johtaja Frank Johanssonin mukaan Syyrian leirien olosuhteet ovat erittäin vaaralliset sekä siellä olevien lasten fyysiselle terveydelle että henkiselle kehitykselle. Johansson totesi toukokuussa, että heidät tulisi kotiuttaa äitinsä kotimaahan. Hänen mukaansa lapsen edun näkökulmasta on suotavaa, että lapset pysyvät yhdessä äidin kanssa.
Juha Saarinen on hieman eri linjalla. Tutkija pitää tärkeänä, että kaikkien alaikäisten tapauksessa lapset pyritään mahdollisuuksien mukaan palauttamaan erillään vanhemmista. Tämä on hänen mukaansa vakiintunut lähtökohdaksi useimmissa länsimaissa.
– Vaikka lastensuojelullisesta näkökulmasta lasten erottaminen vanhemmista ei ole suotavaa tai välttämättä edes perusteltua, Suomen pitää arvioida tätäkin tilannetta kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon esim. moraaliset, turvallisuuteen liittyvät ja taloudelliset ulottuvuudet, Saarinen sanoo.
– Pähkinänkuoressa, lasten hyvinvointi, vaikkakin keskeisen tärkeää, ei tulisi olla Suomelle kaikki muut tekijät merkitykseltään nollaava ulottuvuus palaajien kysymyksessä, hän jatkaa.
Saarisen mielestä olisikin toivottavaa että Suomi pyrkisi palauttamaan etenkin nuoret lapset muilla tavoilla, kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tai lähisukulaisten oma-aloitteisen toiminnan kautta.
– Vastaavanlaisia tapauksia on nähty rajallisesti muissa länsi-Euroopan maissa.
Raikas kommentti @MariaOhisalo’lta. Rehellistä tunnustaa julkisesti ettei tiedetä miten palaajien kanssa menetellään jos näin on. Herättää ajatuksia. Ja seuraa niin eeppinen twiittimyrsky että ilmatieteen laitoksella mietitään sille kuumeisesti nimeä. 1/X https://t.co/HyD0PNHueo
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) June 14, 2019
