Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustava Hyvinvointiala HALI vaatii vanhuspalvelulakiin viime vuonna kirjatun hoitajamitoituksen siirtymäajan pidentämistä.
Siirtymäaika päättyy ensi vuoden huhtikuussa, jolloin vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on oltava jokaista asiakasta kohden 0,7 välitöntä hoitotyötä tekevää henkilöä.
Alalla toimivien yritysten mukaan hoitajamitoitusta on nykyisellä aikataululla mahdotonta toteuttaa. Syynä on työvoimapula.
– Meillä ei yksinkertaisesti ole missään tarvittavaa resurssia. Ammattikoulutus kestää vähintään kolme vuotta eikä aloituspaikkoihin ole hakijoita entiseen tapaan, hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI:sta kertoo Verkkouutisille.
Maan hallituksen oman arvion mukaan yksin hoitajamitoituksen kiristäminen 0,7:een edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä saadaan 4 700 uutta lähihoitajaa ja 560 uutta sairaanhoitajaa.
Hoitajia ei kuitenkaan tehtäviin löydy. Pula työntekijöistä on kova.
– Tarvitsemme eläköitymisen ja mitoituslainsäädännön johdosta vuoteen 2030 mennessä yli 200 000 uutta sote-ammattilaista, Laitinen toteaa.
Helpotusta tilanteeseen toisi Laitisen mukaan se, jos yksityiset palveluntuottajat voisivat käyttää ikäihmisten asumispalveluissa hoiva-avustajia nykyistä laajemmin. Laki ei nykyisin kiellä hoiva-avustajien käyttöä, mutta lupa- ja valvontaviranomainen rajoittaa yksityisten työnantajien mahdollisuuksia käyttää heitä hoivatyössä työvoimana.
Julkisia palveluntuottajia rajoitus ei koske.
– Ammattikoulutettujen osuus tarvittavasta henkilöstöstä on suurempi kuin mitä se olisi, jos hoiva-avustajia voitaisiin käyttää samalla tavalla kuin esimerkiksi Espoossa, Laitinen sanoo ja toivoo vaatimuksia yhteneviksi koko alalle.
Arja Laitinen kertoo, että päättäjät ovat kuunnelleet alan varoituksia ja huolia työvoimapulasta. Nopeita ja vaikuttavia ratkaisuja on hänen mukaansa kuitenkin ollut hyvin vaikea saada läpi.
– Näitä olisivat muun muassa hoiva-avustajien osalta lakia tiukemman sääntelyn purkaminen, yleensä pätevyyksien tarkastelu muuallakin kuin hoivassa ja kansainvälisen rekrytoinnin osalta EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille näyttötutkinto vähintään lähihoitajan tehtävään, Laitinen sanoo.
– Nopeat ja vaikuttavat toimet ovat herkkiä ja niissä pääsääntöisesti ovat työmarkkinajärjestöt erimieltä, hän jatkaa.
Hoitopaikkoja uhkaa sulkeminen
Hoitajamitoituksen pelätään pahentavan vanhustenhoidon tilannetta.
Mitoitus on noussut lakimuutoksen jälkeen asteittain siten, että tämän vuoden alusta lähtien henkilömitoitus on 0,6 työntekijää asukasta kohti.
Hoivakodit ovat jo nyt vaikeuksissa. Hoitopaikkoja on jouduttu lakkauttamaan, koska hoitajia ole tarpeeksi.
– Viime kesänä yksinomaan yksityisellä puolella suurimmat palveluntuottajat kertoivat yli 600 suljetusta paikasta. Samaan aikaan tilaajapuoli kertoi, että heillä jonottaa hoivapäätöksen saaneita asiakkaita asumispalveluihin ympäri Suomea, Arja Laitinen kuvaa alan ahdinkoa.
Hän arvioi, että paikkojen määrä voi yhä vähentyä mitoituksen kiristyessä. Tilanne huolestuttaa hyvinvointialalla.
– Hoivapaikkojen sulkeminen tarkoittaa sitä, että entistä harvempi ikääntynyt pääsee hoivan piiriin. Iso osa hoidetaan entistä huonokuntoisempina terveyskeskusten vuodeosastoilla, nämä vanhukset täyttävät valitettavasti jo nyt kiirevastaanottojen tarkkailut ja päivystykset, Arja Laitinen sanoo.
