X
SULJE MAINOS
EU-komission päärakennus Brysselissä. LEANDRO NEUMANN CIUFFO /WIKIMEDIA COMMONS

Varoitus EU:n koronatuista: Suomen vastuu voi moninkertaistua

Professorin mukaan EU-vastuiden kasvu toisi riskejä suomalaisille.

Euroopan unioni valmistelee nopeasti mittavia toimia koronaviruskriisin taloudellisen iskun pehmentämiseksi.

– Ne voivat kasvattaa Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä taloudellisia vastuita moninkertaisiksi, arvioi Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Arvioidessaan Suomen osallistumista EU-järjestelyihin perustuslakivaliokunta on katsonut, etteivät järjestelyjen riskit saa vaarantaa Suomen kykyä huolehtia kansalaistensa taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista perustuslain edellyttämällä tavalla.

– Lähtökohta joutuu tässä kriisissä tosielämän testiin, Leino-Sandberg toteaa.

Euroopan investointipankin yhteyteen perustetaan erillinen 25 miljardin euron covid-19-rahasto, josta on määrä antaa korkeariskisiä lainoja etenkin eteläeurooppalaisille yrityksille.

EU:n on lähiviikkoina tarkoitus päättää myös niin kutsutusta Sure-asetuksesta, joka luo sadan miljardin euron hätärahaston lyhennetyn työajan järjestelyjen tukemiseen.

Hankkeet on tarkoitus toteuttaa jäsenvaltioiden valtiontakauksilla, jotka jyvitetään suhteessa maiden kokoon.

– Tämänkaltaisia järjestelyjä on EU:ssa mahdollista käyttää, jos summat ovat suhteellisesti pieniä ja rahoituksen tarve ohimenevä.

Tukea terveystoimiin aiotaan tarjota myös Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta, ensi kerran ilman talouspoliittisia ehtoja. Tukea saavilta jäsenvaltioilta ei edellytetä sopeutustoimia, joilla varmistetaan takaisinmaksun edellytykset.

– Ehtoja on tähän asti pidetty EU-oikeuden näkökulmasta välttämättöminä.

Järjestelyn asiakkaaksi on povattu Italiaa, jonka julkinen velka oli jo ennen kriisiä noin 135 prosenttia bruttokansantuotteesta eli yli kaksinkertaisesti EU:n yhteisen sääntökehikon salliman 60 prosentin rajan.

– Ehdollisuuden puuttuessa riskit kasvavat. Yhtenä vaarana on, että Suomi joutuu pääomittamaan EVM:ää lisää jo maksetun 1,44 miljardin euron lisäksi. Toimet ovat suuria Suomen mittakaavassa, mutta pieniä kriisin tarpeisiin nähden.

Yhteisvastuullinen velanotto tai EU-budjetin kasvattaminen

Kunnianhimoisin kaavailluista rahoitusinstrumenteista on EU-johtajien puheissa lanseerattu uusi elpymisrahasto, jonka kooksi on kaavailtu jopa 1 500 miljardia euroa.

– Komissio antanee ehdotuksensa lähiviikkoina, ja sen tiimoilta on odotettavissa kova poliittinen kamppailu. Auki on muun muassa, tarjottaisiinko instrumentista jäsenvaltioille lainoja vai suoria avustuksia.

– Käytännössä rahoituksen vaihtoehdot ovat joko jäsenvaltioiden yhteisvastuullinen velanotto tai EU-budjetin merkittävä kasvattaminen.

Jäsenvaltioiden välisen rahoituksen muodoksi on tarjottu yhteisiä velkakirjoja, joissa kukin jäsenvaltio vastaisi paitsi omasta osuudestaan myös kaikkien velkakirjojen kokonaissummasta.

– Järjestelyyn liittyisi oikeudellisia ongelmia, sillä EU-sopimukset kieltävät yksiselitteisesti tämänkaltaisen yhteisvastuun. Se olisi myös poliittisesti myrkkyä monelle pohjoiselle jäsenvaltiolle. Suomen kohdalla vastuiden kokoluokka uhkaisi kiistatta perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt