X
SULJE MAINOS
Venäjä on kerännyt sotajoukon Jelnjaan lähelle Ukrainan ja Valko-Venäjän rajoja. AFP PHOTO / Satellite image 2021 Maxar Technologies" - LEHTIKUVA / AFP

Varoitus Britanniasta: Venäjä on hylkäämässä diplomatian

Vladimir Putin haluaa ylläpitää jännitteitä niin pitkään kuin mahdollista.

Itäisen Euroopan turvallisuustilanne on Britannian entisen Minskin-suurlähettilään Nigel Gould-Daviesin mukaan tällä hetkellä jännitteisin vuosikymmeniin.

– Myös pelissä olevien asioiden kirjo – sotilaallinen voima, energiakauppa ja siirtolaisvirrat – on laajempi koskaan aiemmin. Alueesta on tullut monimutkainen, arvaamaton ja yhä vaarallisempi, International Institute for Strategic Studies -ajatushautomossa nykyisin työskentelevä Gould-Davies kirjoittaa The Moscow Timesissa.

Tietynlaista sivuroolia tässä asetelmassa näyttelee Valko-Venäjän ahdinkoon ajettu diktaattori Aljaksandr Lukašenka, joka purkaa turhautumistaan pelottelemalla länttä. Suurempi epävakauden lähde on Vladimir Putinin johtama Venäjä, joka näyttää olevan Gould-Daviesin mukaan hylkäämässä diplomatian ja valmistelevan uutta sotilaallista eskalaatiota Ukrainaa vastaan.

– Viimeaikaiset tapahtumat ensinnäkin osoittavat, että Valko-Venäjä ja Venäjä voivat ottaa aloitteen käsiinsä, uhata status quota ja luoda kriisejä, jotka saavat nopeasti sotilaallisen luonteen. Toiseksi ne asettavat uuteen testiin pakotteet – länsimaiden keskeisen poliittisen välineen, hän toteaa.

Kriisi todennäköisesti syvenee

Meneillään on Gould-Daviesin mukaan viimeisin vaihe Kremlin Eurooppaan kohdistamassa painostuskampanjassa, joka alkoi pian Joe Bidenin noustua Yhdysvaltain presidentiksi. Jo helmikuussa Venäjä uhkasi katkaista suhteet EU:hun ja nöyryytti unionin ulkopoliittista edustajaa Josep Borrellia tämän Moskovan-vierailulla.

Huhtikuussa Venäjä keskitti joukkojaan Ukrainan rajalle. Marraskuussa se kieltäytyi toimittamasta ylimääräistä kaasua Euroopan tilapäisen kaasupulan lievittämiseksi ja painosti EU:ta ja Saksaa nopeuttamaan Itämeren alittavan Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönottoa.

– Venäjä olisi voinut vakuuttaa Eurooppaa luotettavuudestaan toimittajana tarjoamalla lisää kaasua, mikä olisi saattanut jopa helpottaa Nord Stream 2:n hyväksymistä. Putin kuitenkin valitsi painostuksen rauhoittelun sijaan. Sittemmin hän on kertonut maansa ulkoministeriölle Venäjän viimeaikaisten toimien aiheuttaneen ”tiettyjä jännitteitä”, joita ”on ylläpidettävä niin kauan kuin mahdollista”, Gould-Davies huomauttaa.

– Ei juuri ole merkkejä siitä, että Venäjä tavoittelisi USA:n toivomaa ”vakaata ja ennustettavaa” suhdetta, ja vielä vähemmän siitä, että Valko-Venäjä lakkaisi aiheuttamasta ongelmia Euroopalle. Revansismin, turvattomuuden, järjettömyyden ja sotilaallisen voiman epävakaa sekoitus päinvastoin ruokkii alueen jännitteitä ja turbulenssia. Tämä voi pahimmillaan johtaa vakavimpaan Venäjän ja lännen väliseen kriisiin 40 vuoteen, hän varoittaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt