Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin keskeinen etu äskettäisellä Euroopan-matkallaan oli läntisen yhteistyön näkökulmasta se, että hän ei ole Donald Trump, arvioi kokenut brittiläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas.
– Viimeisten neljän vuoden ajan USA:n liittolaiset pelkäsivät kansainvälisten huipputapaamisten alla suunsoittoa tai epämiellyttävää yllätystä. Presidentti Bidenin reipas tyyli ja sydämellinen multilateralismi käytännössä takasivat ystävällisen ja tuloksekkaan G7 -kokouksen Cornwallissa ja loivat puitteet myönteiselle Nato-huipputapaamiselle Brysselissä, Lucas sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tuoreessa artikkelissa.
Pelkät kauniit sanat eivät hänen mukaansa kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tekoja, ja niillä on hintansa.
– Todellisena tehtävänä on luoda toimiva demokratioiden koalitio Venäjää ja Kiinaa vastaan. Hyväntahtoisuus voi olla siinä avuksi, mutta ei kykene sitä takaamaan, hän toteaa.
USA on edelleen turvallisuuden takaaja
Länsivaltoja yhdistää Lucasin mielestä ennen muuta keskinäinen luottamus. Se syntyy hänen mukaansa hitaasti, mutta voi rapautua nopeasti. Se, että Donald Trump kyseenalaisti maansa sitoutumisen Euroopan puolustukseen, on jättänyt tässä suhteessa pitkän jäljen.
Nyt olisi hänen mukaansa olennaista kyetä osoittamaan autoritaarisille valtioille, että ne eivät voi jatkaa hyökkäyksiään länttä vastaan ilman rangaistusta.
– Esimerkkejä viimeaikaisesta aggressiosta ovat kyberrikollisuus (lähinnä Venäjältä käsin), Kiinan laivaston sapelinkalistelu ja sääntörikkomukset, Valko-Venäjän toteuttama konekaappaus sekä Venäjän Ukrainaan kohdistama energiakiristys, Lucas sanoo.
Erityisen huolestuttavana hän pitää Bidenin hallinnon mahdollista aikomusta siirtää Venäjään liittyvät ongelmat sivuun ja keskittyä Kiinaan.
– Se olisi virhe. Venäjä ei halua tulla pysäköidyksi sivuun. Kreml haluaa ajaa keskellä tietä, väläytellä valojaan musiikki pauhaten, kääntää katseita ja tukkia liikenteen. Julkilausuttu suuntautuminen kohti Kiinaa loisi käsityksen, että USA laiminlyö Euroopan turvallisuutta. Se antaisi välittömästi tilaa Kremlin konnankoukuille, hän toteaa.
Vaikka muun muassa Pohjoismaat ja Baltian maat sekä Puola panostavat yhä enemmän puolustukseensa, myös ne ovat hänen mukaansa edelleen hyvin riippuvaisia Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta. Siksi USA:n vahvaa sitoutumista Eurooppaan tarvitaan yhä.
