Verkkouutiset

Varoitus ay-liikkeen veto-oikeudesta – ”hallituksen ei pidä sitoa käsiään”

Työmarkkinoiden toimintamekanismien paranemisen askeleet ovat pieniä ja epävarmoja, sanoo Etlan Vesa Vihriälä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”On tarvittu seitsemän vuoden taantuma sen edes osittaiseen tunnustamiseen, että EMU-oloissa palkkajoustavuuden pitää Suomen tapaisessa taloudessa olla eri luokkaa kuin oman rahan aikana”, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kirjoittaa kolumnissaan.

Hänen mukaansa yksi seuraus hitaudesta on, että kilpailukyvyn korjaamiseen ja kasvun toipumiseen päästään kovin myöhään.

”Päätetyn sisäisen devalvaation myönteiset BKT-vaikutukset alkavat dominoimaan vasta 1-1,5 vuoden kuluttua. Jos päätöksiä olisi saatu aikaiseksi muutama vuosi sitten, olisimme jo kunnon nousussa. Jos ratkaisuista olisi kyetty päättämään edes viime kesänä, mikä oli hallituksen alkuperäinen tavoite, myönteisiä kasvuvaikutuksia olisi odotettavissa ensi vuonna. Nyt niitä saadaan odottaa vuoteen 2018”, Vihriälä toteaa viitaten yhteiskuntasopimukseen.

Vihriälä luonnehtii työmarkkinoiden toimintamekanismien paranemisen askeleita ”pieniksi ja epävarmoiksi”.

”Vientisektorivetoiseen palkkamalliin siirtymisestä ei ole sopimusta. Ja ennen kaikkea paikallisen sopimisen laajentuminen etenee vain hieman ja epävarmalla tavalla.”

”Lisäksi on epäselvää, kuinka vahvasti oikeus paikalliseen sopimiseen ammattiliittojen tahdosta riippumatta eri työehtosopimuksiin kirjataan, mitä periaatesopimus käytännössä muuttaa”, Vihriälä pohtii.

Hän näkee lisää ongelmia yhteiskuntasopimukseen liittyvissä finanssipolitiikkaa ja rakennepolitiikkaa koskevissa rajoituksissa.

”Sopijaosapuolet näyttävät edellyttävän, että hallitus pitäytyy finanssipolitiikan lisäkiristyksistä (hallitusohjelmassa sovitun lisäksi) ja että lisäksi toteutetaan miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennykset”, Vihriälä toteaa

Hän muistuttaa, että monet ennalta arvaamattomat seikat saattavat heikentää julkista taloutta enemmän tai vähemmän pysyvästi. Siksi hallituksen ei pidä Vihriälän mukaan sitoa käsiään sen keskeisten talouspolitiikkainstrumenttien osalta.

Vihriälä nostaa esiin myös sopimuksen kirjauksen siitä, että kaikki työlainsäädäntöä ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat muutokset valmisteltaisiin jatkossa ”yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

”Työmarkkinaosapuolten kuuleminen on tämäntapaisissa asioissa luonnollisesti tärkeää. Jos kuitenkin yhteistyö tarkoittaa kolmikantaista valmistelua siinä perinteisessä mielessä, että työmarkkinaosapuolilla on veto-oikeus tehtäviin päätöksiin, merkittävien työmarkkinoiden toimintaa ja työn tarjontaa koskevien uudistusten toteuttamismahdollisuudet tuskin paranevat.”

Vihriälä luonnehtii tilannetta ”vetokratiaksi”. Hänen mukaansa se on ollut tarpeellisten politiikkauudistusten jarru pitkään.

Vihriälän mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen myöntyminen siihen, että kilpailukykypaketti ja paikallisen sopimisen edistäminen kytketään yhteen, on selvä lipsuminen sen alkuperäiseltä linjalta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)