Vantaan kaupunki näkee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen sisältävän merkittäviä ongelmakohtia sekä tulevien sote-maakuntien että erityisesti Vantaan kaupungin talouden kannalta.
Vantaan mukaan kuntiin kohdistuvia talousvaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi eikä rahoitusmalli ota huomioon kasvavien ja kansainvälistyvien kaupunkien erityispiirteitä.
Uudistuksen talouslaskemissa Vantaan kaupunki on yksi niistä kunnista, jotka menettävät eniten. Vantaan käyttötalouden menoista siirtyy maakunnalle 49 prosenttia, mutta käyttötalouden tuloista 53 prosenttia. Vantaa pitää tärkeänä kaupungin toimintakyvyn ja rahoituksellisen aseman varmistamista myös sote-uudistuksen jälkeen.
Sote-uudistuksen rahoitusmalli kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti Vantaan kaltaisia kuntia, jotka ovat pystyneet tuottavuustoimenpiteiden, rakenteellisten uudistusten sekä volyymietujen kautta pitämään sote-kustannukset keskiarvoa alemmalla tasolla.
Sopeutuspaineet voivat kohdentua peruspalveluihin
Uudistus kasvattaa kuntien suhteellista velkaantuneisuutta, kun nykyinen lainakanta jää kunnan vastuulle verotulojen vähentyessä samalla. Samanaikaisesti riippuvuus valtionosuuksista korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien tulopohjassa, mikä on ongelmallista muun muassa itsehallinnon ja toiminnan suunnittelun näkökulmasta.
Kaupunkien keinot käyttötalouden sopeuttamiseen heikkenevät ja suurena riskinä on, että sopeutuspaineet joudutaan kohdentamaan kuntalaisten kannalta keskeisiin peruspalveluihin. Vaikka tulot putoavat kolmannekseen, voimakkaasti kasvavilta pääkaupunkiseudun kaupungeilta edellytetään riittävää investointikykyä ja elinvoimaa.
Uuden hallinnon tason luominen ei myöskään kavenna väestön terveys- ja hyvinvointieroja tai paranna palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Vantaa pitää tärkeänä, ettei sote-maakuntien ja kuntien välille muodostu harmaata aluetta, jossa vastuiden ja resurssien jako on epäselvää ja joka vaikeuttaa tiedonvaihtoa sekä asiakkaiden palvelutarpeiden katsomista yhtenä kokonaisuutena.
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi lausunnon hallituksen sote-esitysluonnoksesta maanantai-iltana.
Suurin vääntö kohdistui ulkoistamiskieltoon
Vantaalla kaupunginhallitus muutti toissa viikolla useita kohtia kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.) alkuperäisestä, erittäin kriittisestä lausuntoehdotuksesta.
– Vantaalla SDP:n, vihreiden ja vasemmiston edustajat lievensivät lausuntopohjaa paljon, Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala (kok.) kertoi Twitterissä.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajat puolustivat kaupunginjohtaja Viljasen pohjapaperia.
Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi vastaus lausuntopyynnön kysymykseen, turvaako esityksen sääntely ”riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla” sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, muuttui äänestyksen jälkeen kielteisestä myönteiseksi.
Vääntö kohdistui sote-uudistuksen kohtaan, jossa yksiselitteisesti kiellettäisiin sote-maakuntaa ulkoistamasta laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, koska maakunnalla olisi oltava riittävä oma palvelutuotanto. Viljanen piti esitystä epäselvänä, mutta hallituksen enemmistö poisti tämän kritiikin.
Myös kaikki Vantaan kommentit kuntapohjaisen mallin puolesta ja maakuntamallia vastaan poistettiin virkamiespohjasta.
LUE MYÖS:
