Vankilavirkailijain Liitto VVL toteaa tiedotteessaan, että Rikosseuraamuslaitos on käyttänyt kymmenen vuoden aikana yli 30 miljoonaa euroa ylimääräistä asiakastietojärjestelmään eikä järjestelmä ole edelleenkään käytössä.
Rikosseuraamuslaitos tarvitsee pysyvää rahoitusta vankilaturvallisuuteen ja vankien toimintojen sekä kuntoutuksen pyörittämiseen. Vankilavirkailijain Liitto VVL sanoo haluavansa tuoda julki, miten veronmaksajien rahoja tuhlataan vailla vastuuta.
– Kaikki uudistukset sekä palveluiden ulkoistamiset maksavat huomattavasti enemmän aikaisempaan verrattuna. Uusi asiakastietojärjestelmä piti valmistua vuonna 2017. Hanke käynnistyi vuonna 2011, mutta vieläkään järjestelmä ei ole käytössä. Hintalappu on ylittynyt noin 30 miljoonalla eurolla alkuperäisestä noin yhdeksästä miljoonasta eurosta.
Vankilavirkailijain liiton edustajisto on huolissaan vankiloiden henkilöstön jaksamisesta, hyvinvoinnista, turvallisuudesta sekä suuresta määrästä alalle kouluttamattomasta henkilökunnasta.
– Toimenpiteet turvallisuusselvitysten jälkeen ovat olleet olemattomia. Henkilökunnan turvallisuus vaarantuu edelleen päivittäin.
VVL perää järeämpiä toimenpiteitä henkilökunnan työturvallisuuden puolesta.
– Turvallisuudesta on tehty laajoja selvityksiä, mutta selvitysten perään tehdään ainoastaan uusia selvityksiä. Pelkät puheet sekä selvitykset eivät auta, vaan nyt pitää toimia turvallisuuden puolesta. Tulevassa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksessa turvallisuutta ei ole edes määritelty omaksi vastuualueeksi, VVL sanoo.
Liiton mukaan Rikosseuraamuslaitoksella on heikko työnantajakuva, mikä näkyy alalta poistumisina.
– Lisäksi valvontapuolelle on erittäin hankala saada uusia työntekijöitä heikon palkkatason sekä nykyisten työvuorojen takia. Henkilökunnan jaksaminen, uupuminen sekä lisääntyneet sairauspoissaolot ovat olleet johdon tiedossa vuosia. Työntekijät ovat väsyneitä tämänkaltaiseen henkilöstöjohtamiseen.
VVL vaatii, että oikeusministeriön on välittömästi ryhdyttävä selvittämään ja parantamaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön työturvallisuutta sekä työssä jaksamista. Lisäksi tulisi selvittää uuden asiakastietojärjestelmän kustannusten liiallista nousua ja käyttöönoton viivästymistä.
