Aluksi: Maassamme on paljon laadukkaita palveluja vanhuksille. Samoin meillä on osaavaa ja vanhustyöhön motivoitunutta henkilöstöä.
Meillä on kuitenkin myös paljon kehitettävää: erilaisia senioriasumisvaihtoehtoja ja toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta ei ole riittävästi tarjolla, kotiin tuotavien palvelujen ja omaishoidon tuen saatavuudessa on ongelmia, ja jos palveluja saadaan, niin ei riittävästi. Suurin osa asiakkaista on kotihoidossa, mutta henkilöstöstä kotihoidossa työskentelee vain kolmannes.
Muun muassa edellä mainitusta syystä kotihoidossa olevat vanhukset voivat usein huonosti ja tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa nopeammin kuin tilanteessa, jos kotihoito toimisi.
Tehostettuun palveluasumiseen tai muuhun ympärivuorokautiseen hoitoon on kuitenkin pitkät jonot, koska paikkoja on vähennetty. Myös monessa ympärivuorokautisen hoidon yksikössä on liian vähän henkilöstöä ottaen huomioon autettavien kunto.
Mitä pitää tehdä?
1. askel: Vanhuksille vahvempi oikeus palveluihin.
Perustelu: Vanhuspalvelulailla pyrittiin aikoinaan varmistamaan vanhuspalvelujen riittävyys ja laatu sekä parantamaan ikääntyneiden asemaa ja hyvinvointia laajemminkin. Voimaantullessaan laki oli kuitenkin vesitetty. Vahvoja oikeuksia palveluihin ei ole luotu.
Palvelut ovat siis määrärahasidonnaisia, eli jos kunnalla ei ole rahaa, ei palveluja välttämättä anneta, vaikka tarve olisi todettu.
Oikeuksien vahvistaminen lakiin on kaiken a ja o, sillä mitä tehdään laadukkailla palveluilla, jos niitä ei saa. Mallia oikeuksien vahvistamisesta kannattaa ottaa esimerkiksi vammaispalvelulaista.
2. askel: Palvelujen oikea-aikaisuus varmistettava.
Perustelu: Liian usein vanhus joutuu odottamaan/jonottamaan tarvitsemiaan palveluja. Lain mukaan kiireellinen palvelu tulee järjestää heti ja kiireetön palvelu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Vanhuspalvelulakia on kiristettävä siten, että kiireetön palvelu on järjestettävä nopeammin.
3. askel: Palvelujen on perustuttava monipuoliseen osaamiseen. Henkilöstöä on oltava riittävästi.
Perustelu: Henkilöstön osaaminen on laadukkaan palvelun perusta. Palveluissa tulee olla monipuolinen, koulutettu henkilöstö. Henkilöstön määrän tulee perustua autettavien kuntoon. Mitä huonompikuntoisia asiakkaita, sitä enemmän hoitajia ja muita erikoisosaajia tarvitaan. Myös tilat ja käytössä olevat apuvälineet vaikuttavat henkilöstön määrään. Hoitajien on voitava keskittyä hoitamiseen, joten tukipalveluihin tarvitaan muuta henkilöstöä. Nämä kaikki on huomioitava koulutettavien määrissä.
Lailla voidaan säädellä henkilöstömitoitusta. Se pitää kuitenkin tehdä niin, että otetaan huomioon autettavien määrä ja kunto eli hoitoisuus. Pelkän vähimmäismitoituksen määrä ei riitä. Tähän päätyi myös vanhuspalvelulakityöryhmä aikoinaan.
Ja jos henkilöstömitoitus säädetään vain yhteen osaan vanhuspalveluita, on suuri vaara, että henkilöstö otetaan muista vanhuspalveluista tai vammaispalveluista.
4.askel: Valvontaa on tehostettava.
Vanhusten palveluja valvovat mm. Valvira ja aluehallintoviranomaiset. Lisäksi valvontaa tekee eduskunnan oikeusasiamies asiantuntijoineen, joiden tehtävä on vanhuksen oikeuksien, palvelujen, mutta myös valvojien valvonta. Nämä kaikki ovat toimivaltaisia viranomaisia, joten heidän päätöksillään on merkittäviä vaikutuksia.
Eduskunta lisäsi tälle vuodelle kaikkien edellä mainittujen viranomaisten määrärahoja. Sen ansiosta muun muassa Eduskunnan oikeusasiamiehen asiantuntijat ovat lisänneet yllätystarkastuksia.
*****
Edellä esittämäni askeleet parempiin vanhuspalveluihin perustuvat tutkittuun tietoon; tutkimuksiin ja selvityksiin. Niiden avulla myös palvelujen sisältö tulee monipuoliseksi ja vanhusten erilaiset tarpeet paremmin huomioon ottavaksi.
Jokainen kuvaamani askel vaatii lisää rahaa.
Kaiken perusta on yhteiskunnassa vallitseva asenne ikääntyneitä kohtaan. Tärkeää on myös ymmärtää, että vanhuspalvelut koostuvat monesta tekijästä, samoin niiden parantaminen. Ei ole yhtä keinoa, jolla pitkään tiedetyt ongelmat saadaan pois.
Meidän poliitikkojen kannattaa lopettaa riitely vanhuksista. Se mitä nyt Suomeen tarvitaan, on poliittisista intohimoista vapaa asiantuntijaryhmän arvio siitä, mitkä toimet ovat vaikuttavimpia, ja mitä se maksaa. Ja mikäli rahaa on käytössä vain X euroa, mitä sillä kannattaa tehdä.
Tämä toivottavasti on kaikkien päättäjienkin toive. Ollaanhan tässä myös omalla asialla, sillä jos olemme onnekkaita, meistä kaikista tulee vanhoja.
