Verkkouutiset

Maksukehotus. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Vanhempien tausta yhteydessä nuorten maksuhäiriöihin

Maksuhäiriömerkinnät ovat yleisiä nuorilla aikuisilla, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia lapsuuden perheessä ja teini-iässä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maksuhäiriöitä ehkäisevät tukitoimet ovat tulosten perusteella tärkeitä erityisesti ammattikouluissa sekä palveluissa, joissa tavoitetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret.

Noin kymmenesosalla 20–30-vuotiasta on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnät kertovat pahoista talousongelmista sekä vaikeuttavat siirtymistä itsenäiseen elämään.

Helsingin yliopiston BIBU-hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteinen tutkimus selvitti miten lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tekijät näkyvät nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnöissä. Tutkimuksessa käytettiin luotettavia Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 rekisteriaineistoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että toisen asteen koulutusvalinnat ja saavutettu koulutustaso olivat vahvassa yhteydessä maksuhäiriömerkintöihin. Maksuhäiriömerkinnät olivat huomattavan yleisiä henkilöillä, jotka etenivät peruskoulun jälkeen ammattikouluun tai jäivät kokonaan vaille toisen asteen koulutuspaikkaa.

Maksuhäiriöitä ehkäisevät toimet ovatkin tulosten perusteella tärkeitä erityisesti ammattikouluissa sekä palveluissa, joissa tavoitetaan koulupudokkaat ja työelämän ulkopuolella olevat.

Tulosten mukaan pienituloisten, toimeentulotukea saaneiden ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli muita selvästi enemmän maksuhäiriömerkintöjä aikuisuudessa.

Maksuhäiriömerkinnät olivat yleisiä etenkin niillä, joiden lapsuudenperhettä kuormittivat useat eri tekijät, kuten vanhempien kuolema, ero tai mielenterveysvaikeudet.

– Maksuhäiriömerkintöjä on eniten henkilöillä, joilla ei ollut lapsuudessa turvanaan niin sanottua vanhempien pankkia. Esimerkiksi vanhempien korkeimman tuloviidenneksen lapsista vain kahdella prosentilla oli maksuhäiriömerkintä noin 23-vuotiaana. Tämä luku matalimmassa vanhempien tuloviidenneksessä oli lähes yhdeksänkertainen, noin 20 prosenttia, sanoo Aapo Hiilamo, BIBU-hankkeen tutkija Helsingin yliopistosta.

Maksuhäiriömerkintöjä oli erityisesti henkilöillä, jotka olivat saaneet toimeentulotukea varhaisaikuisuudessa pitkäkestoisesti sekä olleet koulutuksen ja työelämän ulkopuolella useita vuosia.

Maksuhäiriömerkinnän saaneilla nuorilla oli muita todennäköisemmin diagnosoitu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö lapsuuden aikana, ja he olivat kokeneet lastensuojelun sijoituksen kodin ulkopuolelle.

Kodin ulkopuolelle teini-iässä sijoitetuista nuorista aikuisista noin puolet oli saanut maksuhäiriömerkinnän varhaisaikuisuudessa.

– Näyttää siltä, että maksuhäiriömerkinnät koskevat ennen kaikkea jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia, joilla ne todennäköisesti vaikeuttavat itsenäisen elämän aloittamista vielä entisestään, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.

Hiilamon mukaan jatkotutkimuksessa on keskeistä selvittää keinoja, joilla maksuhäiriömerkintöjä voidaan tehokkaasti ehkäistä.

Tutkimus julkaistaan Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan tutkimukset-sarjassa.

Tutkimuksessa ei havaittu koronaepidemian lisänneen olennaisesti nuorten maksuhäiriömerkintöjä. Epidemian vaikutukset voivat näkyvä vasta myöhemmin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)