Valtiovarainministeri Mika Lintilä myöntää, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli oikeassa todetessaan, että ensi vuoden syksyllä hallitusta mitataan toden teolla, kertoo Lännen Media.
Hallitusohjelmasta 1,9 miljardia euroa lepää sen varassa, että työllisyysaste nousee vaalikauden lopulla 75 prosenttiin. Jos ensi vuoden syksyllä budjettineuvotteluissa näyttää siltä, että tämä jää haaveeksi, joudutaan hallitusohjelman menoja karsimaan.
Yksikään ministeri ei ole tähän mennessä vastannut, mistä menoista silloin tingitään.
– Me uskomme työllisyystavoitteeseen, Lintilä kuittaa vaitonaisuuden LM:lle.
Lintilä tyrmää arviot, että keskusta olisi siinä vaiheessa valmis tinkimään työllisyys- ja taloustavoitteistaan, jotta saisi maaliin hartaasti toivomansa sote-uudistuksen maakuntamallin.
– Ei me ruveta käymään kauppaa sellaisella. Se on hallituskysymys, Lintilä sanoi.
Lintilä ei aio myöntää jatkoa tulevaisuusinvestoinneille
Pääministeri Antti Rinne (sd.) linjasi hallitusneuvottelujen ollessa vielä kesken, että hallituksen ei tarvitse leikata menoja, vaan niitä kasvatetaan 1,2 miljardia euroa. Lisäksi hallitus käyttää kolme miljardia euroa valtion omaisuudesta saatavia tuloja niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin.
Keskusta sai hallitusohjelmaan sitoumuksen, että julkisen talouden on oltava tasapainossa vuonna 2023. Siksi tulevaisuusinvestoinnit eivät saa rasittaa valtion taloutta enää silloin.
Lintilä vertaa tulevaisuusinvestointeja edellisen hallituksen kärkihankkeisiin. Kun biohankkeet loppuivat 2018, tuli pyyntöjä saada tukea vielä uusiin biotehtaisiin.
– Jouduin elinkeinoministerinä toteamaan, että sori, kärkihankkeet loppuivat. Nyt on ihan sama, ja ministereiden on turha tulla pyytämään sitten jatkoa näille määräaikaisille menoille, Lintilä ilmoittaa.
